Nettikysely: Hyväntekeväisyysapua annetaan mielummin Afrikkaan kuin Baltiaan

Kaikista tavallisinta on antaa suoraan rahaa tai tavaraa hyväntekeväisyyskohteeseen. Hyväntekeväisyyttä tuetaan myös ostamalla järjestöjen myymiä tuotteita.

Henkilökohtaisemmat auttamisen tavat ovat selvästi harvinaisempia hyväntekeväisyyden muotoja. Vastaajista 15 prosenttia kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä, ja 14 prosenttia sanoo luovuttaneensa verta. Sen sijaan ani harva antaa rahaa suoraan yksittäisille ihmisille.

Helsingin keskustassa Walkers-talossa vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi tekevä Jukka Kalliokoski sanoo ryhtyneensä työhön viisi vuotta sitten, kun kaipasi tekemistä.

– Nuoret valitsin ilman muuta, koska nuorissa on tulevaisuus, perustelee Kalliokoski hyväntekeväisyyssarkansa valintaa.

Hyväntekeväisyystyössä ei tarvita erityistaitoja, mutta läsnä pitää olla.

– Kotona nuoria ei aina kuunnella, mutta täällä kuunnellaan. Ne on sellaisia tähtihetkiä, kun nuori ymmärtää, että häntä todella kuunnellaan. On huolestuttavaa, ettei kodeissa riitä aikaa nuorille ja heidän ajatuksilleen, pohtii Kalliokoski.

Kyselyn mukaan mieluiten tukea annetaan lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen. Toiseksi mieluiten kyselyyn vastanneet auttavat vähävaraisia ja syrjäytyneitä.

Seuraavia ovat sairaat ja vammautuneet, sotainvalidit ja -veteraanit sekä nuoriso.

Hyväntekeväisyyskyselyn mukaan kotimaiset kohteet ovat selvästi suositumpia kuin ulkomaiset - tosin neljäsosa vastaajista on sitä mieltä, ettei maantiede ole ratkaisevaa.

Ulkomaisista kohteista erikseen kysyttäessä, vastaajat tukisivat mieluummin Afrikan ja Aasian avuntarvitsijoita kuin Viron, Baltian ja Venäjän apua tarvitsevia ihmisiä.

Vuositasolla vastaajat arvioivat antavansa rahaa erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin alle 50 euroa, mutta yli 20.

Motivaatio monesta lähteestä

Kyselyssä selvitettiin myös, miksi vastaajat ylipäätään harjoittavat hyväntekeväisyyttä. Suurin yksittäinen syy on myötätunto, jonka perusteluksi hyväntekeväisyyteen ilmoitti 38 prosenttia vastaajista.

19 prosenttia sanoo, ettei heidän hyväntekeväisyyteensä ole mitään erityistä syytä. Muita motiiveja hyväntekeväisyyteen ovat velvollisuudentunto, huoli tulevaisuudesta, lähimmäisenrakkaus ja se, että auttaminen antaa sisältöä omaan elämään.

Vapaaehtoistyötä tekevät kertovat, että työ paitsi ottaa myös antaa. Esimerkiksi nuorten parissa vapaaehtoistyötä tekevä Jukka Kalliokoski kertoo oppivansa paljon työnsä kautta.

– Opin ymmärtämään nykynuorten maailmaa ja ymmärrän, miksi nuoriso käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

MTV3 Uutisten kyselyyn vastasi 1843 ihmistä nettipaneelissa. Kyselyn toteutti Think If Laboratories.

Katso Saara Rantasen juttu (Seitsemän uutiset 26.11.2012)