Navetta, heinä, pulla... Miksi lapsuuden tuoksut jäävät ikuisesti mieleen?

Uimahallin kloori, ranskalaiset uinnin jälkeen, permanenttiaine äidin käsissä. Popcorn elokuvateatterissa, siinä melko varmasti homeisessa salissa, jossa katsoin Titanicin kahdeksan kertaa. Siinä lapsuuteni tuoksuja.

Hajuaisti perustuu siihen, kun nenäontelon hajureseptoreista lähtevät impulssit vaikuttavat keskushermostoon.

Lähde: Terveyskirjasto.fi

Moni muistaa lapsuuden tuoksukokemukset tarkasti vielä vuosienkin kuluttua. Tuoksut kulkevat aivoihin reittiä, joka liittyy läheisesti tunnekokemuksiin. Tuoksuilla on niin sanotusti suora reitti aivoihin, sillä ne eivät kulje aivoihin talamus-tumakkeen kautta, toisin kuin muut aistikokemukset. 

Kesä tuoksuu lomalta mummolassa, navetalta ja pelloilta. Joskus ostarilla kävellessä nenään tulee yllättäen enon vaimon tuoksu. Se, miltä enon vaimo oikeastaan tuoksuu, ei ole tärkeää – tärkeintä on tunne, kokemus siitä, että hän on vuosienkin jälkeen vielä tässä, aivan lähellä.

Ihminen ei välttämättä tunnista tuoksua, mutta muistaa, mitä se sai hänet tuntemaan: mieleen ei siis tule kuvaa kuivasta paperista, vaan mummola ja papan kädet, kun tämä piteli lehteä. Siksi lapsuuden tuoksut herättävät läpimiä tuntemuksia vielä vuosienkin jälkeen.

Kysyimme lukijoiltamme, miltä lapsuus tuoksuu – tunnistatko omat muistosi listasta?

Vastaniitettyä heinää, tuoreita mansikoita, lämpimiä tomaatteja kasvihuoneesta, kuivaamossa kuivuvan viljan tuoksu. Olin paljon mummolassa maatilalla ja siksi nämä tuoksut on edelleen hyvin rakkaita.
– Sari 

Entisajan kaupoilta, joissa tuoksuivat kypsät hedelmät.
– Sari-Anne 

Lapsuus tuoksui minun ja veljeni kokkailuilta.
– Jaana 

Lapsuus tuoksuu vanhalta puutalolta, koska mummola tuoksui siltä. 
– Erja 

Vastaleivotulta pullalta, koska äiti ja minä leivottiin viikoittain.
– Visa 

Lapsuus tuoksuu mummon kotitalon perunakellarilta! Siellä tuli paljon vietettyä aikaa lapsena aina koulun jälkeen, kun mummo asui viereisessä talossa!
– Pirjo 

Lapsuus tuoksuu heinältä, navetalta ja sateelta. Ja yhä rakastan noita tuoksuja. Muistoja lapsuuden kesistä maalta.
– Suvi 

Lapsuus tuoksuu pullalta. Mummoni leipoi joka sunnuntai pullaa, jota me sitten saimme ahtaa massuihimme.
– Pirjo 

Vastaleivotun pullan tuoksua keittiöstä, niittykukkien ja nurmikon tuoksua kesäsateen jälkeen, äiti leipoi joka viikko pullaa ja lapsena kirmattiin kesäisin ulkona satoi tai paistoi.
– Pirkko 

Tupakalta. Kotona kummatkin vanhemmat polttivat ja useimmiten myös vieraat sisällä.
– Kirsti 

Käpylehmiltä, koska niillä tuli leikittyä.
– Marja-Liisa

Kesältä, kosteilta uikkareilta.
– Tuuli

Pajulta ja kuusen pihkalta, metsäleikkien muistoja.
– Sanna

Lapsuus tuoksuu metsältä, mustikoilta ja puolukoilta, koska asuimme metsän keskellä ja leikimme siellä.
– Teuvo

Heinäpellolta, heinätöistä ja metsältä.
– Kati

Lapsuus tuoksui vastaleivotulle pullalle ja äitin tekemälle herkkuruualle! Kotona tehtiin paljon hyviä herkkuja ja koti tuoksui paljon niiltä.
– Tanja

Mutalammelta, metsältä, ahomansikoilta. Tuli oltua lapsuus maalla.
– Anna

Kesäkuumalta, pölyiseltä iholta, koska vietimme aikaa kesäisin ulkona ja rannalla.
– Pauliina

Kahvilta, koska olen pienestä asti ollut kova kahvin juoja.
– Marjo

Savulle, paappa lämmitti saunaa.
– Marjo 

Lasten ja nuorten into tutkia ja keksiä asioita on totta: 

Osittainen lähde: Nbcnews.com