Haastatellut eivät usko, että tasavallan presidentti merkittävästi vahvistuisi instituutiona. Sääntely korostaa yhteistyötä valtioneuvoston kanssa.
Jos Suomi liittyy Natoon, Suomea edustaisi puolustusliiton huippukokouksissa presidentti, sanovat STT:n haastattelemat oikeusoppineet. He eivät usko uuteen niin sanottuun lautaskiistaan tässä vallanjakoon liittyvässä kysymyksessä.
– En usko, että tämä on mikään epäselvä asia, josta olisi erilaisia tulkintoja esitetty, sanoo julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta.
STT haastatteli myös Helsingin yliopistosta valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta ja dosentti Liisa Niemistä.
Kaikki perustelevat näkemystään perustuslain pykälällä 93. Pykälän mukaan "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".
Perustuslain säännöksen mukaan EU:n huippukokouksissa ja muissa unioniin liittyvissä ylimmän valtionjohdon edustusta vaativissa tilaisuuksissa Suomea edustaa pääministeri.
Ojasen mukaan perinteisesti on tulkittu, että muissa kansainvälisissä järjestöissä kuin Euroopan unionissa presidentti edustaa Suomea silloin kun tarvitaan valtion ylimmän johdon edustusta. Perustuslaki ei kuitenkaan sisällä tätä koskevaa säännöstä.
– Perustuslain sääntely on valitettavan vaikeaa sen osalta, mihin vedetään raja perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toisaalta Euroopan unionin alaan menevän ulko- ja turvallisuuspolitiikan välillä, hän sanoo.