Haastatellut eivät usko, että tasavallan presidentti merkittävästi vahvistuisi instituutiona. Sääntely korostaa yhteistyötä valtioneuvoston kanssa.
Jos Suomi liittyy Natoon, Suomea edustaisi puolustusliiton huippukokouksissa presidentti, sanovat STT:n haastattelemat oikeusoppineet. He eivät usko uuteen niin sanottuun lautaskiistaan tässä vallanjakoon liittyvässä kysymyksessä.
– En usko, että tämä on mikään epäselvä asia, josta olisi erilaisia tulkintoja esitetty, sanoo julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta.
STT haastatteli myös Helsingin yliopistosta valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta ja dosentti Liisa Niemistä.
Kaikki perustelevat näkemystään perustuslain pykälällä 93. Pykälän mukaan "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".
Perustuslain säännöksen mukaan EU:n huippukokouksissa ja muissa unioniin liittyvissä ylimmän valtionjohdon edustusta vaativissa tilaisuuksissa Suomea edustaa pääministeri.
Ojasen mukaan perinteisesti on tulkittu, että muissa kansainvälisissä järjestöissä kuin Euroopan unionissa presidentti edustaa Suomea silloin kun tarvitaan valtion ylimmän johdon edustusta. Perustuslaki ei kuitenkaan sisällä tätä koskevaa säännöstä.
– Perustuslain sääntely on valitettavan vaikeaa sen osalta, mihin vedetään raja perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toisaalta Euroopan unionin alaan menevän ulko- ja turvallisuuspolitiikan välillä, hän sanoo.
Eduskunnalla oikeus saada tietoa
Sääntely korostaa yhteistoimintaa, joten presidentin tulisi neuvotella Natoon liittyvistä asioista tiiviisti valtioneuvoston kanssa. Ojasen mukaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen (tp-utva) merkitys todennäköisesti korostuisi keskeisenä yhteistyön muotona.
Lisäksi eduskunnan pitäisi olla hyvin perillä Natoon liittyvistä asioista. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta olisi Ojasen mukaan keskeisessä roolissa, koska sillä on perustuslain takaama oikeus saada tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista.
– Koska selvityksenantovelvollisuus – myös presidentin ulkopoliittisesta, Natoon liittyvästä toiminnasta – on eduskunnan luottamuksen varassa toimivalla valtioneuvostolla, tämä on omiaan entisestään korostamaan tarvetta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin väliseen saumattomaan yhteistyöhön Nato-jäsenyyden oloissa, Ojanen sanoo.
Salminen muistuttaa, että tasavallan presidentillä ei ole juurikaan varsinaista omaa valmistelukoneistoa.
– Tasavallan presidentti nojautuu valtioneuvoston alaiseen valmistelukoneistoon.
Presidentin aseman vahvistumista ei nähdä
Haastatellut eivät usko, että tasavallan presidentti merkittävästi vahvistuisi instituutiona.
– En näkisi lähtökohtaisesti, että tässä valtioelinten toimivaltasuhteet dramaattisesti muuttuisivat tai että palattaisiin johonkin hyvin presidenttivetoiseen maailmaan, Ojanen sanoo.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi viime viikolla, että on vielä auki, edustaisiko pääministeri vai presidentti Suomea Naton huippukokouksissa.
– Näen, että tämä on keskustelu, joka on hyvä käydä kaikkien puolueiden kanssa ja instituutioiden välillä, hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Salmisen mukaan Marinin kommentti saattaa liittyä siihen, että valtiojohdossa voisi olla yhteisesti sovittuja järjestelyjä, joiden perusteella myös pääministeri voisi osallistua kokouksiin.
– Ylipäätään Suomessa pitää mahdollisessa uudessa tilanteessa vielä läpinäkyvästi avata, miten yhteistyö järjestetään.
Hänen mukaansa varsin pitkälle on jo olemassa tähän toimivat muodot ja menettelyt.
– Toki lisäksi riippuu Natosta, paljonko yksittäisistä jäsenvaltioista saa olla henkilöitä paikalla.
Hän ei usko, että perustuslakia nyt lähdettäisiin avaamaan.
Viimeksi lautaskiista koski EU-pöytiä
Edellinen lautaskiista koski sitä, kuka EU-kokouksiin osallistuu. Aluksi EU:n huippukokouksiin osallistui pääministerin lisäksi myös presidentti. Lopulta presidentin valtaa kaventavalla perustuslakiremontilla pantiin piste kiistalle.
– Vuonna 2012 perustuslakia muutettiin niin, että kaikki EU:ta koskevat asiat Suomessa kuuluvat valtioneuvostolle, joten pääministerikin edustaa huippukokouksissa yksin, Nieminen kommentoi sähköpostitse.
Lautaskiistan nimi viittaa huippukokousten illallisiin ja siihen, tulisiko Suomea varten kattaa pöytään yksi vai kaksi lautasta.