Nykymalli ei Pöystin mukaan toimi, kun EU ja Nato lähestyvät toisiaan ja raja EU-asioiden ja muun ulkopolitiikan välillä hämärtyy.
Oikeuskanslerin tehtävän jättävä Tuomas Pöysti katsoo, että Suomen ulkopolitiikan johtamista pitäisi pikaisesti uudistaa parlamentaariseen suuntaan. Pöysti sanoo Demokraatin haastattelussa, että pidemmällä tähtäimellä tulisi siirtyä järjestelmään, jossa ulkopolitiikan johtaminen kuuluu laajasti valtioneuvostolle ja pääministerille.
Nykyinen perustuslaki määrää, että presidentti ja valtioneuvosto johtavat ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa. EU-asiat kuuluvat valtioneuvostolle ja pääministerille. Pöystin mukaan erottelu yleiseen ja EU-politiikkaan käy nykyoloissa yhä hankalammaksi.
Pöystin mukaan asiat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, kun EU on laajentanut rooliaan ulkopoliittisena toimijana ja Nato ja EU tiivistävät yhteistyötään.
– Silloin saman asian eri puolet ovat esillä sekä EU-foorumilla että Natossa, jonka huippukokouksessa Suomea edustaa tasavallan presidentti, Pöysti sanoo Demokraatille.
Lue myös: Tuomas Pöysti lopettaa oikeuskanslerina – takana seitsemän poikkeuksellista ja synkkää vuotta
Yhteistoiminta toisin päin
Pöysti esittää tilanteeseen kolmea ratkaisuvaihtoehtoa.
Yksi olisi lainsäädännön pikainen päivittäminen ilman, että perustuslakia muutetaan. Tuolloin pitäisi käytäntöjen ja säädösten kautta varmistaa eduskunnalle riittävä ja oikea-aikainen tiedonsaanti.
Toinen vaihtoehto olisi palata takaisin Mauno Koiviston presidenttikauden alkuvaiheisiin, jolloin presidentti oli henkilökohtaisesti ulkopolitiikan takuumies. Ulkopolitiikan johtaminen oli tuolloin selkeästi presidentin tontilla.
– Se tarkoittaisi voimakasta peruuttamista parlamentarismista ja Ranskan mallia. En kannata tätä.
Lue myös: Presidentin ja pääministerin työnjakoa Nato-Suomessa selvitettävä, vaatii oppositio: "Kokoomuksen värisuora ei saa johtaa ongelmiin"
Kolmas vaihtoehto olisi lisäaskel parlamentarismin suuntaan ja pääministerin vahvempi asema.
– Käännetään perustuslain muotoilu toisin päin, jolloin ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa presidentin kanssa. Silloin kaikki on viime kädessä valtioneuvoston piirissä, pääministeri istuu kaikissa pöydissä ja puolustusministeristä tulee asevoimien ylipäällikkö kuten monissa Euroopan maissa onkin, Pöysti kuvaa.
Pöysti sanoo kannattavansa sitä, että käytäntöjä kehitetään parlamentarismin pohjalta ilman, että sääntelyä viedään liian pitkälle. Sellainen voi ennakoimattomissa tilanteissa muuttua ongelmalliseksi.
Nato-kokouksissa Suomea edustavan presidentin ja eduskunnan välisestä tiedonsaannista on pyritty huolehtimaan. Pöystin mielestä on tärkeää, ettei presidentistä tule eduskunnan suuntaan itsenäistä, valtioneuvostosta erillistä toimijaa.
– Pitkällä tähtäimellä täytyy ehkä miettiä, että pitäisikö ylin johtotehtävä koota yksiin käsiin, Pöysti sanoo.
Lue myös: Suomen "Nato-presidentin" ja "EU-pääministerin" työnjaossa luvassa haasteita? Näissä asioissa voi syntyä kitkaa
3:44