Naton diplomaatti: "Yhdysvalloilla ei ole mitään ihmelääkettä Turkin ratifiointiviivyttelyn päättämiseksi"
Naton kutsuttua Suomen ja Ruotsin jäseniksi maat pääsivät tarkkailijajäseninä mukaan sotilasliiton pöytään, vaikkakin ilman äänioikeutta. Pekka Haavisto (vihr.) edustaa Suomen ensimmäistä kertaa Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa tiistaina ja keskiviikkona.
Turkin ja Unkarin puuttuvia ratifiointeja joudutaan odottamaan näillä näkymin ensi vuoteen, mutta jotain peruuttamatonta on jo tapahtunut: Natossa ei ole mekanismia tarkkailijajäsenyyden perumiseksi eli Suomi ja Ruotsi ovat siis jo tulleet Naton varsinaiseen liittolaispöytään jäädäkseen.
Nimettömänä pysyvä diplomaattilähde Natossa arvioi kantojen Turkissa jonkin verran pehmentyneen Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien suhteen. Hänen mukaansa on kuitenkin harhaluulo, että suurin Nato-maa Yhdysvallat voisi halutessaan saada Turkin helposti – kepillä tai porkkanalla – toteuttamaan ratifioinnit. Sellaista ihmelääkettä ei hänen mukaansa ole edes Washingtonissa.
Turkki ei ole tähänkään saakka tunnetusti esimerkiksi arastellut hankkia venäläisiä ilmatorjuntaohjuksia tai iskeä Yhdysvaltain liittolaisia vastaan Pohjois-Syyriassa, vastoin Yhdysvaltain tahtoa.
Nato ei ole mikään EU, jossa äänestetään ja riidellään
STT:n tapaaman diplomaattilähteen mukaan Natossa vaalitaan puolustusliitolle erittäin tärkeää yksimielisyyttä, mikä merkitsee sitä, ettei jäsenmaiden sisäisiin asioihin ole tapana puuttua. Periaatteena on ollut "no name no shame", eli jäseniä ei julkisesti arvostella ja nolata, vaikka täysin eri mieltä oltaisiinkin
Diplomaattilähde muistuttaa, ettei Nato ole mikään EU. Viimeksi mainitun piirissä joudutaan tekemään päätöksiä laajasta kirjosta muun muassa taloudellisia kysymyksiä, mikä on omiaan johtamaan avoimiin erimielisyyksiin. Natossa fokus on rajatummassa määrässä konkreettisempia asioita.
Natossa myös edellytetään yksimielisyyttä kaikissa päätöksissä. Kääntäen ilmaisten yksittäinen jäsenvaltio voi halutessaan estää jonkin asian etenemisen hyvinkin varhaisessa teknisessä vaiheessa.
On myös jonkinlainen näköharha, että toimijaksi mielletään usein Nato, vaikka kyseessä ovat todellisuudessa jäsenmaiden itsenäiset tai kahdenväliset päätökset: Ukrainaa ovat aseistaneet yksittäiset Nato-maat (toki Naton myötävaikutuksella) ja esimerkiksi Baltian maiden Naton ilmavalvonnassa päivystysvuorot pyörivät jäsenmaiden keskenään sopimalla tavalla, ei Naton ohjeistamana.
Viimeksi perjantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muun muassa totesi, että mahdollinen päätös lähettää edistyneitä Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Saksasta Puolan sijasta Ukrainaan on kyseisten jäsenmaiden itsensä päätettävissä.
Naton kuuluisa viides artiklakin toteaa, että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata avustetaan "erikseen ja yhdessä".
Baltiassa jälleen huolta Turkin vitkuttelusta
Turkin vastahanka Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinneille on herättänyt sekä hämmennystä että jopa pahennusta, koska Turkin kurdikysymys on niin irrallaan Suomen ja Ruotsin historiallisten jäsenhakemusten perusteista eli Venäjän kasvaneesta uhasta naapureilleen.
Turkin toimien ei pitäisi kuitenkaan olla yllätys. Vain pari vuotta sitten 2019–20 Turkki jarrutti Natossa Puolaa ja Baltian maita koskevan puolustussuunnitelmien hyväksymistä. Perustelut kuulostavat täysin identtisiltä nykypäivään verrattuna:
– Naton täytyy toimia aloitteellisesti terroristijärjestöjä vastaan. Edellytämme liittolaisiltamme vahvaa yhteistyötä meidän (Turkin) kohtaamiamme uhkia vastaan, presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi joulukuussa 2019 Naton 70-vuotisjuhlakokouksen alla.
Tuolloinkin kyse oli samoista kurdijärjestöistä kuten nyt, esimerkiksi Syyriassa toimivasta YPG:stä, jonka luokittelemista terroristijärjestöksi Turkki liittolaisiltaan vaati. Ironista kyllä, Turkin kurdeihin liittyvien vaatimusten haitalliset sivuvaikutukset näyttävät tälläkin kertaa suuntautuvan Naton itäiseen etulinjaan.
Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis sanoi Financial Times -lehdelle perjantaina, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien toteutuminen koskee myös mitä suurimmassa määrin kolmea Baltian Nato-maata sekä muita Pohjoismaita.
– Me olemme kaikki kytköksissä toisiimme, Landsbergis tiivisti.
Hänen mukaansa Turkin hangoittelu viivästyttää tarpeellisia keskusteluja sotilaallisesta yhteistyöstä Itämeren alueella.
Turkkilaisupseerit hakivat Nato-maista turvapaikkaa 2016
Reilu vuosikymmen sitten Turkki myös vastusti tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi, koska tämä oli puolustanut pääministerinä ollessaan Muhammad-pilakuvien julkaisua tanskalaislehdessä.
Oma lukunsa Naton ja Turkin suhteissa oli vuosi 2016, jolloin Turkissa tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys. Sen jälkeen päädyttiin tilanteeseen, jossa monet Natossa työskennelleet turkkilaisupseerit hakivat turvapaikkaa asemamaistaan.
Tämän viikon Bukarestin ulkoministerikokouksessa Suomen ja Ruotsin jäsenyydet eivät ole muodollisesti asialistalla, sen sijaan tarkoituksena on puhua ensi sijassa Ukrainasta ja Kiinasta. Historiallisia jäsenhakemuksia tuskin kuitenkaan sivuutetaan täysin, kiirehtihän pääsihteeri Stoltenberg Suomelta ja Ruotsilta puuttuvia ratifiointeja ministerikokousta pohjustaneessa lehdistötilaisuudessaan perjantaina.
Uusimmat
-
13:40
PAMin jäsenkysely kuvastaa laajaa tyytymättömyyttä – 80 prosenttia jäsenistä huolissaan omasta toimeentulostaan
-
13:32
Ott Tänakilla kävi hyvä tuuri ennen Ruotsin MM-rallia: "Olimme erittäin onnekkaita"
-
13:30
Viki Eerikkilä oli jäänyt kaipaamaan yhtä asiaa Köpi Kallion Putous-suorituksesta: "Nyt hän sitten sai mitä tilasi"
-
13:26
Etla: Usean korkeakoulututkinnon hankkiminen ei johda parempaan menestykseen työmarkkinoilla: "Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysyntää"
-
13:13
Poliisipartiota ajoi Rovaniemellä vastaan niin pöyristyttävässä kunnossa ollut auto, että sen kuljettaja määrättiin välittömästi ajokieltoon
-
13:08
JYP antoi lähtöpassit kanadalaispuolustajalleen – "Ei täyttänyt kriteereitä"
-
12:59
Venäjä syyttää taas länttä konfliktin pitkittämisestä – MTV seuraa sotaa
-
12:42
Putinin väitetyltä salarakkaalta harvinainen julkinen ulostulo: Vertasi Venäjän sotapropagandaa Kalashnikov-rynnäkkökivääriin
-
12:39
Ruotsin ulkoministeri Billström: "Ei ole tehtäväni kommentoida Suomen Nato-jäsenyysprosessia"
-
12:38
Nepalilaisravintoloitsijat oikeudessa ihmiskaupasta ja kokin riistosta – tuomari kritisoi poliisia: "Todella surullista"
-
12:37
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työriitaan sovintoehdotus – lakko uhkaa 20 000 henkilöä
-
12:30
Hääpuvussa Bachelor-miesten eteen astellut Heidi paljastaa, mitä halusi viestittää näyttävällä sisääntulollaan
-
12:24
Vironviina-verkkokaupan pyörittäjälle tuomio – hovioikeus langetti myös miljoonakorvaukset
-
12:19
Pihalle MM-kisoista jätetty suomalaishiihtäjä harmissaan – valmentaja puhuu "tosi isosta pettymyksestä"
-
12:12
Kuolleita yli 5000, vaikutusta jopa 23 mijoonan ihmisen elämään – MTV Uutiset seuraa Turkin ja Syyrian maanjäristystä
-
11:46
MTV oikeudessa: Kansainvälinen jengioikeudenkäynti Helsingissä alkoi tiukkojen turvatoimien ympäröimänä – turvasalissa poliiseja, näköesteet ja tiukka kuri
-
11:45
Henri Alén tyrmää yleisen harhaluulon fine dining -ravintoloista: "Se on ihan palturipuppua"
-
11:45
MasterChef Suomi -kausi starttaa mysteeriboksilla – tutustu kisaajiin
-
11:43
Brittitiedustelu: Venäjä on jo aloittanut suurhyökkäyksensä – "Putin haluaa voittoja, mutta on eri asia saako hän niitä"
-
11:23
Valtteri Bottaksen työkaluun huomattava muutos – Alfa Romeo julkisti uuden menopelinsä
-
Lataa lisää