Naton kutsuttua Suomen ja Ruotsin jäseniksi maat pääsivät tarkkailijajäseninä mukaan sotilasliiton pöytään, vaikkakin ilman äänioikeutta. Pekka Haavisto (vihr.) edustaa Suomen ensimmäistä kertaa Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa tiistaina ja keskiviikkona.
Turkin ja Unkarin puuttuvia ratifiointeja joudutaan odottamaan näillä näkymin ensi vuoteen, mutta jotain peruuttamatonta on jo tapahtunut: Natossa ei ole mekanismia tarkkailijajäsenyyden perumiseksi eli Suomi ja Ruotsi ovat siis jo tulleet Naton varsinaiseen liittolaispöytään jäädäkseen.
Nimettömänä pysyvä diplomaattilähde Natossa arvioi kantojen Turkissa jonkin verran pehmentyneen Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien suhteen. Hänen mukaansa on kuitenkin harhaluulo, että suurin Nato-maa Yhdysvallat voisi halutessaan saada Turkin helposti – kepillä tai porkkanalla – toteuttamaan ratifioinnit. Sellaista ihmelääkettä ei hänen mukaansa ole edes Washingtonissa.
Turkki ei ole tähänkään saakka tunnetusti esimerkiksi arastellut hankkia venäläisiä ilmatorjuntaohjuksia tai iskeä Yhdysvaltain liittolaisia vastaan Pohjois-Syyriassa, vastoin Yhdysvaltain tahtoa.
Lue myös: Suomi, Ruotsi ja Turkki tapasivat Tukholmassa Nato-jäsenyyksien ratifiointiin liittyen
Nato ei ole mikään EU, jossa äänestetään ja riidellään
STT:n tapaaman diplomaattilähteen mukaan Natossa vaalitaan puolustusliitolle erittäin tärkeää yksimielisyyttä, mikä merkitsee sitä, ettei jäsenmaiden sisäisiin asioihin ole tapana puuttua. Periaatteena on ollut "no name no shame", eli jäseniä ei julkisesti arvostella ja nolata, vaikka täysin eri mieltä oltaisiinkin
