Natoon liittyneen Suomen paikka Naton komento- ja johtamisrakenteessa on vielä auki. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikön Janne Kuuselan mukaan asiasta keskustellaan vielä kevään aikana.
Kuuselan mukaan Naton sotilasviranomaiset ovat asiaa jo käsitelleet ja antavat siitä lähiaikoina "sotilaallisen neuvonsa". Tämän jälkeen kysymys siirtyy Naton jäsenmaiden pöydälle käsittelyyn. Mahdollisille tuleville muutoksille Suomen paikassa ei ole asetettu tavoiteaikataulua, mutta niitä vaikuttaisi olevan väistämättä tulossa.
– On tiedossa, että Naton nykyinen komento- ja johtamisjärjestelmä ei ole suunniteltu johtamaan toimintaa Suomen tai Suomen ja Ruotsin alueella, Kuusela sanoi puolustushallinnon mediatilaisuudessa torstaina.
Toistaiseksi Suomi toimii Naton Hollannissa sijaitsevan Brunssumin yhteisoperaatioesikunnan puitteissa kuten aiemmin ollessaan Naton kumppanimaa.
Kuuselan mukaan Suomen lähtökohtana on, että komento- ja johtamisrakenteen osalta täytyy edetä "sotilaallinen käytännöllisyys edellä".
Lue myös: Maavoimien pohjoisille joukoille hankitaan hiihtovälineitä lähes kolmella miljoonalla eurolla
– Täytyy löytää semmoiset toimintamallit, joilla voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen puolustusta ja liittokunnan yhteistä puolustusta – tähän liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joista liittokunnan täytyy keskustella, Kuusela kuvaili.
Osallistumiselle rauhan ajan operaatioihin, kuten esimeriksi Baltian ilmavalvontaan tai eteentyönnetyn läsnäolon (EFP) joukkoihin, ollaan Suomessa Kuuselan mukaan lähtökohtaisesti avoimia ja suorituskykyjäkin varmasti löytyy.
– Kohtuullisen varmasti voi sanoa, että tämä on muodostettavan uuden hallituksen (päätettävä) asia, Kuusela lisää.
Suomen Nato-profiili muodostuu, kun kantoja otetaan
Puolustushallinnon edustajat korostavat, että monet Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset ovat vähittäisiä ja toteutuvat mahdollisesti vasta vuosien kuluessa, kuten puolustusliitossa on tapana ollut.
– Suomen Nato-profiili muodostuu ajan mittaan, kun muodostetaan kantoja Nato-pöydälle esiin tuleviin asioihin, Kuusela kuvaili.
Yksi hyvä esimerkki hitaasti toteutuvasta muutoksesta ovat suomalaisille upseereille ja aliupseereille Naton komentorakenteessa varatut tehtävät, joita on Suomelle kansantalouteen suhteutettuna varattu noin sata. Puolustusvoimien Nato-yhteensovittamisen projektipäällikön eversti Pasi Hirvosen mukaan Natossa on määritelty, että uuden jäsenmaan pitäisi täyttää 30 prosenttia paikoista kolmen vuoden ja 90 prosenttia kuuden vuoden kuluessa jäsenyyden alkamisesta.
Lue myös: Presidentti Niinistö Ahvenanmaan asemasta: Vakaampi kuin kenties koskaan
Naton komentorakenne käsittää Naton Euroopan-joukkojen esikunnan sekä sen alaiset yhteisoperaatioesikunnat ja lisäksi Naton transformaatioesikunnan sekä sen alaiset laitokset.
Usean vuoden aika pestien täyttämiseen voi tulla Suomelle tarpeeseen, ettei Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kantokyky vaarannu.
– Sitä henkilöstöä, jota me Natoon tulevaisuudessa lähetämme, ei ole heti saatavissa, vaan se on noin parinkymmenen vuoden koulutuksen ja työssä oppimisen tulos, Hirvonen kuvailee.
Upseeriliitto ja työnantaja eri linjoilla Nato-palvelusehdoista
Nato-pesteihin liittyy kiistelyä myös kotimaassa. Upseeriliitto muistutti välittömästi Natoon liittymisen jälkeen, ettei sotilashenkilöstön Nato-tehtävien palvelussuhteen ehdoista ole vielä olemassa sopimusta.
Hirvonen ei jaa Upseeriliiton näkemystä. Hänen mukaansa kansainvälisissä tehtävissä on jo nyt kymmeniä upseereita ja aliupseereita.
– Kaikilla heillä on katto pään päällä ja palkka tulee, ja jos perhe on mukana, niin perheenkin toimeentulo on turvattu. Eli se kuva, että palvelussuhteen ehdot olisivat sopimatta, ei kyllä ole ihan oikea, Hirvonen vastaisi.
Lue myös: Ruotsissa suurin sotaharjoitus yli 25 vuoteen: Suomikin mukana
Majuri Mikko Valtanen Pääesikunnan henkilöstöosastolta vahvisti, että sopimuspohja on olemassa, mutta että kansainvälisten tehtävien kannustavuudesta pyritään pitämään huolta.
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita ei ollut vastauksiin tyytyväinen. Hänen mukaansa kansainvälisistä palvelussuhteista on olemassa normi, ei sopimusta. Viidan mukaan Upseeriliitto on jo viime vuoden toukokuusta hakenut ehtoihin uutta sopimusta, mutta neuvottelut eivät ole kiirehtimisestä huolimatta edenneet.
Viidan mukaan tehtäviin "lähetettyjen" ja "komennettujen" ehdot eivät ole samalla tasolla ja tähän tilanteeseen liitto hakee yhdenvertaisuutta eri työntekijöille. Hänen mukaansa Nato-tehtävien pakollisuuden asteesta ei ole vielä keskusteltu
– Nyt kun päästään (Natossa) kaikkiin pöytiin, niin kyllä siitä on Suomelle etua, että niitä (tehtäviä) täytetään nopeasti, Viita kommentoi STT:lle.
"Operatiivista suunnittelua ei voida tehdä yhdessä Ruotsin kanssa"
Suomen Nato-jäsenyys ei ole juuri näkynyt suurelle yleisölle, eikä Puolustusvoimissakaan ole tarkoitus jatkossakaan marssia Nato-lipun alla. Puolustusliiton symbolit tulevat olemaan esillä vain harvoin, kun se on erikseen perustelua, esimerkiksi Naton harjoituksessa.
– Emme ole ripustelleet uusia Nato-merkkejä univormuihin, Hirvonen tiivisti.
Hänen mukaansa sekä Suomi ja Ruotsi ovat olleet etukäteen hyvin valmiita Nato-jäsenyyteen. Suomen sotilaallisen yhteensovittamisen prosessi Natoon alkoi Hirvosen mukaan liittymisasiakirjan allekirjoituksesta viime kesänä, eikä työn yksityiskohdista tai haasteista aiotakaan kertoa julkisuuteen. Jotain julkista kerrottavaa lienee kuitenkin luvassa lähikuukausina.
– Meillä on Naton kanssa yhteinen aikomus siitä, että tämä prosessi päätetään ensi kesänä. Silloin tulemme muodollisen yhteensovittamisen prosessin – todennäköisesti juhlallisesti – päättämään, Hirvonen lupaili.
Lue myös: Suomen Nato-jäsenyyden lähtölaukaus nähtiin jo miltei 30 vuotta sitten – EU-jäsenyys, YYA-sopimuksen purkaminen ja Hornet-kaupat samana keväänä eivät olleet sattumaa
Tässä suhteessa Ruotsin jääminen toistaiseksi Naton ulkopuolelle konkretisoituu kouriintuntuvasti. Ruotsi ei pääse viemään Suomen tavoin loppuun omaa sotilaallisen yhteensovittamisen prosessiaan ennen jäseneksi pääsyä. Kuusela arvioi tilanteen vaikuttavan myös komentorakennepohdintoihin ja aiheuttavan ylimääräistä työtä ja päänvaivaa ainakin Naton suunnittelijoille.
– Käytännön tasolla me teemme Naton suunnittelijoiden kanssa suunnitelmat ensiksi ja toivottavasti Ruotsin pian perässä. Mutta operatiivisia suunnitelmia ei siis kyetä nyt tekemään yhtä aikaa, Hirvonen sanoo.