Nämä mystiset lomakohteet kannattaa kokea – luurankoja katakombeissa ja kulta-aarteita!
Tippukiviluola Gibraltarin niemellä. Vielä hienompia löytyy Vietnamista.
Julkaistu 15.11.2011 12:49
Kaipaatko lomaltasi seikkailua? Näissä journeyetc.comin listaamissa viidessä kohteessa ei virtaa sangria vaan adrenaliini.
Hang Son Doong – jättiluolat Vietnamissa
Jättimäiset Hang Son Doong -luolat sijaitsevat Vietnamin Annamite Mountains -vuorilla. Pään yläpuolella yli 140 metrin korkeudessa roikkuu valtavia saniaisten ja sammalten päällystämiä tippukivipuikkoja.
Satunnaiselle retkeilijälle kohde on hyvin vaarallinen, luolaston sisällä virtaa muun muassa neljän kilometrin pituinen joki. Jos paikalle kuitenkin menee, kannattaa muistaa, että Hang Son Doong on vain yksi osa valtavaa luolien verkkoa Phong Na -kansallispuistossa. Myös esimerkiksi Teeth Cave- tai Tien Son -luolista löytyy värikkäitä tippukivipylväitä.
Sunken City of Yonaguni, Japani – hukkunut kaupunki
Kadonnut Atlantiksen kaupunki. Sitäkin tämän "hukkuneen kaupungin" Japanin Ryukkyu-saarten edustalla on väitetty olevan. 25 metriä vedenpinnan alapuolella sijaitseva rakennelma muistuttaa kyljelleen kaatunutta pyramidia, jonka jättimäiset portaat johdattavat littanan kolmion huipulle.
Rakennelman alkuperästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Jotkut väittävät sen olevan ihmisen tekemä 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jotkut taas uskovat luonnonvoimien muovailleen rakennelman vieläkin aikaisemmin.
Yonagunin hukkuneeseen kaupunkiin pääsee venekyydillä, eikä sinne sukeltaminen vaadi ammattilaistaitoja. Paikan päällä voi koettaa ahtautua kapeisiin "auloihin" ja käytäviin, jotka vilisevät esimerkiksi vasarahaita, naamiovuokkokaloja ja muita eksoottisia mereneläviä.
Odessan katakombit eli hautakammiot Ukrainassa muodostavat labyrintin, jonka kokonaispituudeksi arvellaan yli 2 400 kilometriä – kukaan ei oikeasti tiedä, mihin tämä maanalainen hautakäytävä oikein päättyy.
Katakombeissa voi törmätä luurankoihin.
Hautakammiot kaiverrettiin kalkkikivestä 1800-luvulla, ja toisen maailmansodan aikana neuvostojoukot liikkuivat niitä pitkin. Odessan hautakammiot eroavat siinä mielessä perinteisistä katakombeista, että ketään ei ole haudattu sinne tarkoituksellisesti. Silti käytävillä liikkuessa voi törmätä tuntemattomiksi jääneisiin luurankoihin.
Luurankojen lisäksi katakombeissa on ammuskätköjä ja salakuljettajien varastoja. Silmiä joutuu kuitenkin siristelemään, sillä tietä valaisevat vain muutamat hehkulamput.
Katakombeissa täytyy kulkea kunnioittavasti ja jättää kaikki paikoilleen samanlaisena kuin tullessa: paikalliset uskovat, että käytäviä vartioi jumalolento, joka kostaa tavaroiden ryövääjille.
Yleisö pääsee katakombeissa vain sisällä sijaitsevaan museoon asti, mutta halukkaat voivat toki palkata yksityisoppaikseen geologeja: heidän kanssaan hautakammioita pääsee näkemään yleensä yleisöltä suljetuissakin osissa. Ilman opasta tähän sokkelikkoon ei todellakaan kannata lähteä seikkailemaan.
On vieläkin epäselvää, miksi Tikal, mayojen valtakunnan keskus, hylättiin 900-luvun tietämissä. Mahtava sivilisaatio raunioitui Guatemalan viidakkoon. Unohdettuihin rakennuksiin kuuluu palatseja, pyramiditemppeleitä ja laajoja sisäpihoja.
Viidakkoseikkailijat pääsevät näkemään myös mayojen kalliopiirroksia ja ikivanhoja alttareita. Paikalla on lisäksi kenttää muistuttava piha-alue, jolla uskotaan pelatun jalkapallon varhaista versiota – sen ainoa huono puoli oli, että häviävä joukkue päätyi ihmisuhreiksi.
Tikalissa järjestetään opastettuja kierroksia, mutta jännittävämpää seikkailua hakevan kannattaa lähteä omatoimimatkalle. Esimerkiksi Floresista lähtee bussi kansallispuistoon, jossa ikivanha viidakkoreitti johdattaa raunioille.
Llangatesin kansallispuistossa Ecuadorissa 720 000 eekkerin alueella on enimmäkseen vuoria ja kauniita järviä. Sen historiaan kätkeytyy kuitenkin myös tarina inkojen kadonneesta aarteesta.
Huhujen mukaan valloittaja Francisco Pizarro oli siepannut inkojen keisarin ja vaatinut hänestä valtavaa määrää lunnaita. Inkat olivat suostuneet vaatimukseen vapauttaakseen johtajansa, mutta saaneet Llangatesin läpi kulkiessaan kuulla, että keisari olikin jo tapettu – niinpä heidän piti piilottaa lunnaiksi tarkoittamansa kulta yhteen alueen järvistä. Sen jälkeen aarteenetsijät ympäri maailmaa ovat etsineet kultakätköä siinä onnistumatta.
Llangatesiin pääsee Pillarosta, joka sijaitsee runsaan 70 kilometrin päässä kansallispuiston rajasta. Jos satut löytämään aarteen, ole varuillasi: kaikki, jotka ovat väittäneet löytäneensä sen, ovat kuolleet.
Älä siis sure palaamista "tyhjin käsin" – Llangatesin todellinen jalokivi on sen luonto rehevine metsineen ja Amazonin sivujokineen.
