Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Varhaislapsuutta kuormittavat tekijät voivat lisätä adhd:n puhkeamisen riskiä – oireet tulisi huomioida jo päiväkodissa

7:02Venla sai ADHD-diagnoosin vasta 25-vuotiaana – lisää nyt tietoisuutta sometilillään:"Minulle on tullut koskettavia viestejä"Venla sai ADHD-diagnoosin vasta 25-vuotiaana – lisää nyt tietoisuutta sometilillään: "Minulle on tullut koskettavia viestejä"
Julkaistu 12.10.2021 05:30

MTV UUTISET – STT

Varhainen puuttuminen lapsuuden kuormittaviin tekijöihin voi ehkäistä adhd:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön piirteiden kehittymistä, selviää tuoreesta lastenpsykiatriaa koskevasta tutkimuksesta.

Varhaislapsuutta kuormittavat tekijät, kuten lapsen varhaiset uniongelmat, vanhemman masennusoireet tai kielteinen perheilmapiiri, lisäävät adhd-oireiden puhkeamisen riskiä myöhemmällä iällä. 

Tutkimustulos osoittaa, että perheiden kokemiin haasteisiin kannattaa tarttua varhain ja tarjota tarvittavaa tukea.

Lastenpsykiatri ja väitöskirjatutkija Hanna Huhdanpää näkee, että riskitekijöitä voi seuloa esimerkiksi neuvolassa, jossa voidaan tarjota muun muassa vanhemmuustaitojen vahvistamista. Masennusoireista kärsiviä vanhempia taas voi ohjata tuen piiriin, ja lasten uniongelmia tulee hoitaa jo varhaisvaiheista lähtien.

– Vanhemman masennuksen hoito on valtavan tärkeää lapsen kokonaiskehitystäkin ajatellen. Masentunut vanhempi ei välttämättä jaksa olla sensitiivinen ja johdonmukainen, Huhdanpää sanoo.

Tutkimuksessa myös raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus liittyivät lapsen adhd-piirteisiin.

Oireet huomioon päiväkodeissa

Huhdanpään mukaan varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen keskittymisvaikeuksien hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Diagnoosista riippumatta ylivilkkaat lapset tarvitsevat ikäistään enemmän aikuisen tukea ja ohjausta, hän kertoo.

Varhaiskasvatus voi olla monelle lapselle ensimmäinen paikka, jossa oireet tulevat ilmi, jolloin myös avun hakeminen osittain käynnistyy.

Huhdanpään mukaan sopivien ohjauskeinojen käyttöönotto ja riittävä aikuisen tuki esimerkiksi kuvallisen tuen, riittävän pieneksi pilkottujen ohjeiden ja ennakoitavan arjen rytmin löytyminen on tärkeää. Näin lapsi oppii hiljalleen ikätasoisia taitoja, jolloin ryhmässä toimiminen helpottuu ja päivät sujuvat paremmin

– Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun lapsella on pienestä asti useassa eri ympäristössä merkittäviä keskittymisvaikeuksia, Huhdanpää sanoo.

Adhd:sta puhutaan aiempaa enemmän

Neuropsykologian dosentti Maarit Virta-Jämiä kertoo, että adhd:sta puhutaan nykyisin enemmän. Kun tietoa on enemmän, ihmiset myös tunnistavat vaikeuksiaan helpommin.

Hänen mukaansa aikuinenkin saattaa hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun omalla lapsella todetaan adhd, ja aikuinen huomaa itsellään samanlaisia vaikeuksia.

Virta-Jämiä kertoo, että selvät oireyhtymään liittyvät vaikeudet vaikuttavat henkilön kykyyn pärjätä koulussa, millä voi olla monenlaisia seurauksia.

Heikko koulusuoriutuminen vaikuttaa esimerkiksi jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta vaikutukset voivat olla laajemmat. Virta-Jämiän mukaan kouluajan epäonnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen käsityksiin itsestään oppijana ja ihmisenä.

–  Ihmiselle saattaa muodosta käsitys, että ei pysty oppimaan tai on huono. Nämä heijastuvat heikkona itsetuntona ja saattavat osaltaan altistaa esimerkiksi masennukselle, hän kertoo.

Lue myös: Venla sai ADHD-diagnoosin vasta 25-vuotiaana, kun hän aloitti työelämässä – ”En ollut sellainen lapsi, joka hyppii ympäri ämpäri”

Virta-Jämiän mukaan viimeisen sadan vuoden aikana paljon muuttunut yhteiskunta on vaikuttanut myös adhd-oireisten työskentelyyn.

–  Maatalousyhteiskunnassa löytyi enemmän työpaikkoja, joissa adhd-oireinen pärjäsi. Nykyään digitalisaatio on lähes kaikkialla ja monet työt vaativat paikallaan olemista sekä pitkäaikaista keskittymistä, mikä on useille adhd-oireisille vaikeaa, hän kertoo.

Virta-Jämiän vastaanotolla on alkanut näkymään myös koronan vaikutukset opiskelijoihin. Aiemmin osa opinnoissa riittävästi pärjänneistä adhd-oireisista on kokenut etäajan vaikeaksi opintojen kannalta.

Some lisää vertaistukea ja tietoisuutta

Tietoisuutta oireyhtymästä on lisännyt myös sosiaalinen media, josta löytyy muun muassa useita oireista informoivia tilejä.

–  On ilman muuta hyvä, että tietoisuus lisääntyy ja ihmiset osaavat hakeutua tutkimuksiin, jos heillä on oireita, Virta-Jämiä sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että lähes kaikki tunnistavat itsellään oireita esimerkiksi väsyneenä tai kuormittuneena.

Keskittyminen voi herpaantua tai asioiden aloittaminen on vaikeaa. Keskeisenä asiana tutkimuksiin hakeutumiselle Virta-Jämiä pitää sitä, jos oireista aiheutuu merkittäviä haittoja esimerkiksi opinnoissa, töissä tai ihmissuhteissa.

–  Tutkimuksissa asiaan perehtynyt lääkäri, usein psykiatri, tekee haastattelun. Muita tarvittavia tutkimuksia voivat olla esimerkiksi neuropsykologinen tutkimus, laboratoriokokeet ja aivojen magneettikuvaus, Virta-Jämiä kertoo.

Tällä viikolla vietetään Adhd-liiton adhd-viikkoa. Liitto muun muassa julkaisee Facebookissa Mun adhd -videosarjan, joka käsittelee elämää adhd:n kanssa. Lokakuuta pidetään Euroopassa adhd-tietoisuuskuukautena.

Lue myös: Aikuisten ADHD-diagnoosien määrä kasvanut valtavasti – tutkimuksiin hakeutumisen syynä myös yhteiskunnan kasvavat vaatimukset

Lisää aiheesta:

Tytöt uupuvat, kun heidän autismiaan ei tunnisteta ajoissa – "Kotona kaikki purkaantuu"Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisellaMillaista tukea ja ymmärrystä autismikirjon lapsi tarvitsee? Äiti kertoo kohtelun kipukohdista – "Todella raskasta kaikille ja eniten lapselle itselleen"Aikuisten ADHD-diagnoosien määrä kasvanut räjähdysmäisesti – tutkimuksiin hakeutumisen syynä myös yhteiskunnan kasvavat vaatimuksetYhä useampi havahtuu adhd-oireisiinsa vasta keski-iässäMistä tunnistaa ADHD:n? Lääkäri huolissaan aikuisten alidiagnosoinnista
MielenterveysTerveys ja hyvinvointiVanhemmuusKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Mielenterveys
  • Eilen15:01
    Oulu

    Parikymppinen nainen kirjoitteli nettiin ihmisten tappamisesta – oikeus katsoi avunpyynnöksi

  • ti15:23
    Henkirikokset

    Naapuri järkyttyi Lohjan epäillystä vauvamurhasta: "Olisin pystynyt ehkä auttamaan"

  • 19.10.19:06
    Ystävyys

    Miten tukea kaveria, jolla on aina vaikeaa? "Uhrius on todellinen, iso ja kipeä asia"

  • 18.10.19:08
    Sydänterveys

    Tutkijat löysivät keinoja särkyneestä sydämestä toipumiseen

  • 18.10.08:32
    Riippuvuudet

    Päihdelääkäri huumeriippuvaisten hoidosta: "Meiltä ammattilaisilta puuttuu aika paljon osaamista"