Etusivu

Nämä asiat pistettiin merkille perhevapaauudistuksesta – yhtä asiaa ei ole huomioitu: "Se on vääränsuuntainen"

7:53
Uutisaamussa puitiin perhevapaauudistuksen vaikutuksia.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli perhevapaauudistuksen esitysluonnoksen medialle eilen. MTV:n Uutisaamun haastattelemat asiantuntijat pitävät uudistusta hyvänä lisänä joustavuuteen, mutta viilattavaakin on.

    – Joustavuus on se suurin muutos, mikä siinä on, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

    – Vapaita pystyy jatkossa pitämään huomattavasti joustavammin esimerkiksi yksittäisinä päivinä tai lyhyempänä tai pidempänä jaksona, jatkaa SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

    Keskeisintä Glantzin mukaan on se, että uudistus edistää tasa-arvoa ja hoivavastuun jakamista. Myös isiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen ja erilaiset perhemuodot tulevat huomioiduksi paremmin. 

    "Vaikutusta työllisyyteen ei ole huomioitu"

    Uudistuksesta seuraa Kotamäen mukaan hyvin pieni negatiivinen vaikutus työllisyyteen: kun ollaan vapailla, ei olla töissä.

    – Ei se vaikutus ole järin suuri, mutta se on kuitenkin vääränsuuntainen. Yleensä vaikutuslaskelmat tehdään niin, että työllisyysvaikutuksia ei lasketa mukaan, Kotamäki sanoo.

    – Se on hallituksella ollut keskeisenä asiana, että tämä ei ole työllisyystoimi. Se miten isät lähtevät käyttämään vapaita, on merkittävin tekijä tässä. Sitä on myös ollut hyvin hankala arvioida tässä työn edetessä, Glantz sanoo.

    Kotihoidontukea ei ole uudistettu

    Uudistuksessa ei kajota kotihoidontukeen lainkaan ja Kotamäki näkee tämän ongelmallisena.

    – Kotihoidontuki on vahvimmillaan se, joka pitkittää vanhemman kotona vietettyä aikaa. Jos sitä lyhennetään, niin ihmiset menevät aikaisemmin työelämään. Tämä olisi keskeinen mekanismi työllisyyden kannalta, Kotamäki toteaa.

    – SAK:n kanta on se, että kotihoidontukea täytyy uudistaa siten, että se vastaa enemmän nykyelämän tarpeita ja totta kai täytyy ottaa huomioon myös tasa-arvon edistäminen ja se että erityisesti naiset eivät jäisi kovin pitkäksi aikaa pois työelämästä, Glantz sanoo.

    Glantzin mukaan kotihoidontukea pitkäaikaisimmin käyttävät ovat sellaisia naisia, joiden työmarkkina-asema on heikko.

    – Mitä teemme heidän kanssaan? Lisäksi tietysti täytyy kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen tilanteeseen, Glantz sanoo.

     

    Lue myös:
      Uutisaamu Perhe Työelämä Kotimaa

      Elise Tykkyläinen

      elise.tykkylainen(at)mtv.fi

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja