Näkökulma: Täytyy nostaa hattua, Jesse Puljujärvi

7:03
Videolla juttua Leijonien ja Venäjän ottelusta.

Kesällä Pohjois-Amerikasta takaisin Suomeen palannut Jesse Puljujärvi pelasi nyt jo kauden toisen EHT-turnauksensa. Marraskuussa hän jäi vielä pettymykseksi Helsingissä. Nyt hän oli Suomen ylivoimaisesti paras pelaaja.

Puljujärven ympärillä pyöri koko syksyn ajan sama aihe. Lähteekö hän NHL:ään kesken kauden?

Luojan kiitos tämä tyhjänpäiväinen höpöttely päättyi joulukuun alussa, kun Edmonton Oilers ei kaupannut hänen oikeuksiaan muualle.

Puljujärvi jäi Suomeen, mikä oli oikea ratkaisu. Ainoa, todellisuudessa.

Karjala-turnaus kun kertoi sen, miten prosessi on yhä pahasti kesken.

Puljujärven tarinassa pitää palata aina lähtöpisteeseen.

Kesään.

Hyökkääjän, joka oli menettänyt itseluottamuksensa rapakon takana. Nuorukaiseen, jonka pelin pohja piti herätellä eloon. Ja jonka pelin pohja vaati herättelyn jälkeen kriittistä tarkistelua.

Karjala-turnaus oli ensimmäinen mittari. Puljujärvi teki töitä. Hän oli läsnä. Silti. Peli lipsui aivan väärille urille. Kiertelyä, kaartelua ja puskemista.

Puljujärvi ei näyttänyt NHL-tason pelaajalta. Eikä ollut.

En tiedä, että onko Puljujärvi aamuihminen. Kello kymmeneltä alkaneessa Ruotsi-ottelussa nähtiin aivan toinen pelaaja. Ero Karjala-turnauksen ”Puljujärveen” oli häkellyttävä.

Puljujärvi riisti kiekkoja, alisti ruotsalaisia kaksinkamppailuissa ja loi liukuhihnalta A-luokan tekopaikkoja. Hän oli olemukseltaan, ensimmäistä kertaa, A-maajoukkueen johtava pelaaja.

Sama jatkui sunnuntaina. Pietarin jalkapallostadion kapeassa kaukalossa Puljujärvi oli Suomen hyökkäyksen johtotähti. Vaikeina hetkinä hän oli se, joka käänsi painopisteen Venäjän päätyyn.

Tämän turnauksen jälkeen voi tarkistella aivan uudesta kulmasta sitä, että onko Puljujärvi NHL-tason pelaaja. Nyt hän on mennyt tismalleen oikeaan suuntaan.

Puljujärven pelissä on dynaamisuutta, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Nyt hän ei valunut pelin ulkopuolelle.

Hatunnoston paikka. Puljujärvi on tarttunut härkää sarvista. Kun hän jatkaa tällä asenteella ja näillä kohdistuksilla, ei tuloksesta tarvitse huolestua pätkän vertaa. Ei edes MM-kisatasolla.

***

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen on luonut A-maajoukkueeseen vakuuttavan ympäristön. Syksyn aikana Leijonissa on käynyt 11 ensikertalaista. Silti peli-ilme on jatkuvasti jämäkkä.

Rakenne ei vuoda. Se jopa peittää yksilötason virheitä.

Seuraus? Leijonien materiaalipohja on turnaus turnauksen jäljiltä leveämpi.

Puljujärvi ei ollut suinkaan ainut, joka teki vaikutuksen Venäjän turnauksessa. Valtteri Kemiläinen, Ilari Melart, Eemeli Suomi, Julius Nättinen ja Jere Karjalainen. Sekä Frans Tuohimaa. Kaikki ilmoittautuivat mukaan kevään MM-kisakeskusteluun. ”Vanhojen nimien”, Veli-Matti Savinaisen, Miro Aaltosen ja Juho Lammikon oheen.

Leijonien viime kevät antoi valtavasti itseluottamusta Eurooppa-ajattelupohjaan. NHL ei ole puu, johon koko toiminta nojaa. Leijonien menetys ei ole täysin kiinni NHL:stä.

Selvää on se, että ensi keväänä kukaan ei aliarvioi Leijonia. Mutta selvää on se, että Leijonat ei tipahda kaivoon, vaikka Pohjois-Amerikan ilmasilta olisi tukossa.

EHT-turnaukset ovat kevättä ajatellen kultaisia mittareita. Missä kukin menee kansainväliseen tasoon verrattuna.

Leijonat luo edellytyksiä sille, että mittari on uskottava. Yksilö ei huhu systeemiin, koska yksilön ei tarvitse kannatella systeemiä. Silloin päästään raakaan realismiin kiinni. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja