Kiekko-Espoo juhli jääkiekon naisten mestaruutta tällä kaudella. Pääsarjan loppuhuipennus sai valtavaa kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. MTV Urheilu kysyi asiasta Jääkiekkoliiton puheenjohtajalta Harri Nummelalta.
Ratkaisupelejä olivat välittämässä robottikamerat, jotka hukkasivat aika ajoin kiekon näkyvistä. Tuolloin kuva saattoi näyttää väärää puolta kaukalossa. Ihmetystä aiheutti myös se, että kuvan edessä oli verkko. Nummela kertoo, että hallivallinnat olivat finaalijoukkueiden omia toiveita.
– He halusivat pelata niillä areenoilla, niissä kaukaloissa, joissa olivat koko kauden pelanneet. Jääkiekkoliitossa kunnioitimme tätä päätöstä. Varmasti enemmän tulevina kausina, kun finaalien ja mitalipelien aika koittaa, niin tätä areena-asiaa mietitään.
– Tämä on sellaista jatkuvaa parantamistyötä ja kyllähän jääkiekon näkyvyys eri sähköisissä medioissa tv-tuotteena on valtavan hyvällä tasolla. Esimerkiksi tämä LeijonaTV, että vaikka alkuun on ollut haasteita, niin uskon, että siitä tulee merkittävä palvelu Suomeen, Nummela sanoo.
Komean kiekkouran Liigassa tehnyt Lennart Petrell antoi myös kovaa kritiikkiä naisten pääsarjan siirtymisestä LeijonaTV:hen.
– Näen paljon potentiaalia LeijonaTV:ssä. Kyse on kuitenkin palvelusta, joka on vasta ollut lanseerausvaiheessa ja on totta, että on ollut tiettyjä lastentauteja, jos näin voi sanoa. Mutta, on menty isoin askelin parempaa päin ja yli 10000 ottelua sen kautta näytettiin viime kaudellakin. Toisin kuin meidän aikaisemmissa ratkaisuissa, LeijonaTV:stä on mahdollista kehittää ansainnan ja tulojen lähde liigaseuroille. Sen eteen teemme edelleen töitä ja kehitämme palvelua, Nummela jatkaa.
Sosiaalisessa mediassa naisten pääsarjalta ei löydy omaa Twitter-tiliä. Jääkiekkoliitto oli huomioinut naisten pääsarjan siihen pisteeseen, että ensimmäiset välierät oli pelattu. Tämän jälkeen päivityksiä edes mestaruuden ratkettua ei näkynyt.
– En osaa sanoa tuosta yksittäisestä tilanteesta, että mitä siinä on tapahtunut. Tuo ei varmasti ole hyvä asia. Me tulemme panostamaan jatkossa entistä enemmän Jääkiekkoliiton pääsarjojen kehittämiseen. Se pitää paikkaansa Mestiksen ja Naisten liigan osalta. Uskon, että se näkyy entistä vahvempana viestintäpanoksena, Nummela toteaa.
Ruotsissa naisten finaaleissa nähtiin todellista kiekkohuumaa, kun jokaisessa ottelussa tehtiin uusi yleisöennätys. Ratkaisevassa finaalissa yleisöä oli enemmän (7765) kuin Tapparan 1. (7418) ja 3. välierässä (7294). Nummela toivoo, että Liigan seuroilla olisi mahdollista ottaa enemmän vastuuta naiskiekon kehittämisestä tulevina vuosina.
– Helsingin IFK on tehnyt siinä mielessä esimerkillistä työtä ja toivon, että tämä esimerkki innoittaa myös muita liigaseuroja. Tätä toivoessani muistututan ja ymmärrän sitä, että kahden viimeisen kauden aikana liigaseurat ovat käyneet puhdasta hengissäselviämistaistelua pandemiaolosuhteissa, eikä tämä aika ole ollut mitenkään paras mahdollinen sille, että on tehty yhtään mitään lisäpanostuksia. Toivottavasti tulevaisuus on tältä osin helpompi ja parempi, Nummela päättää.
Katso pääkuvan videolta Harri Nummelan koko haastattelu, jossa muun muassa vastaus nais- ja tyttökiekon kehittymisestä Suomessa.