Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Sorrutko sinäkin tähän? Kännykän hapuilu kesken elokuvaillan voi viestiä addiktiosta tai ylivireydestä

1:30Mikä on totuus suomalaisten sosiaalisen median käytöstä - mitä alustoja nyt suositaan?Mikä on totuus suomalaisten sosiaalisen median käytöstä?
Julkaistu 11.02.2023 10:29

MTV LIFESTYLE - STT

Double screening eli kahden näytön samanaikainen tuijottaminen on multitaskingin alalaji, jossa ei kannata pyrkiä mestariksi.

Televisiosarjassa tulee tylsä tai kuumottava hetki: päähenkilö katselee mietteliäänä rantakalliolta avautuvaa maisemaa tolkuttoman pitkään, tai yksi jännityselokuvan hahmoista tonkii toisen kotia salaa pimeässä. Olo on joko tylsistynyt tai muuten vähän nihkeä – pitäisikö hakea luurista helpotusta?

Käden hakeutuminen kännykälle kesken television katselun ei ole harvinaista. Markkinointiin ja mediaan keskittyvä sivusto Drum uutisoi jo vuonna 2017 Googlen kuluttajaraportista, jonka mukaan kolme neljästä britistä käyttää älylaitetta televisiota katsellessaan. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa osuus oli yli 90 prosenttia.

Englanniksi puhutaan double screeningistä eli kahden näytön samanaikaisesta katselusta. Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala sanoo käyttävänsä termiä multitasking eli usean tehtävän yhtäaikainen tekeminen. Käytännössä tuplanäyttöily on siis yksi multitaskingin alalaji.

Puhelin on tunteiden pakotie

Kännykkään tarttumisen taustalla on Moisalan mukaan tutkitusti useimmiten tylsistyminen. Kun ihmiselle tulee ikävä olo, tunnetta on helppo paeta puhelimen tarjoamiin ärsykkeisiin.

–  Kun mieli on tottunut siihen, että samaan aikaan on monta asiaa vireillä, yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan alkaa tuntua epämiellyttävältä, Moisala kuvailee.

Syy ei siis ole televisiotuotoksen laahaavassa käsikirjoituksessa vaan siinä, että mieli harhailee televisioruudun hulinasta huolimatta. Joskus puhelimeen tarttumisen taustalla on esimerkiksi viestin merkkiääni tai ohjelman kirvoittama halu tarkistaa näyttelijän nimi, mutta ei likimainkaan aina.

–  Vaikka puhelimen näyttö olisi pimeänä, se tutkitusti vie meiltä huomiota. Olemme niin ehdollistuneita siihen, että kännykässä on virikkeitä, että jopa pois päältä olevaan puhelimeen tekee mieli tarttua vähänkään tylsänä hetkenä, Moisala sanoo.

Syy vai seuraus?

Jos elokuvaa katsoo rentoutuakseen, mutta katselu keskeytyy jatkuvasti puhelimen takia, rentoutumistarkoitus voi kaikota tyystin. Moisala sanoo, että jatkuva multitaskaaminen tutkitusti väsyttää, pitää yllä vireystilaa ja aiheuttaa stressiä.

Brittilehti Telegraphin haastattelemat asiantuntijat kertovat vuonna 2019 julkaistussa jutussa, että paljon eri medioita yhtäaikaisesti käyttävät suoriutuvat joissakin kognitiivisissa testeissä huonommin kuin ne, joilla sekakäyttö on vähäisempää. Lisäksi heillä joidenkin keskittymiskykyyn liittyvien aivorakenteiden on havaittu olevan anatomisesti hieman pienempiä kuin muilla.

Samanlaisia tuloksia on saatu suomalaistutkimuksissa, joissa Moisala on ollut mukana. Hänen mukaansa on näyttöä, että paljon multitaskingia tekevillä on etuotsalohkon keskittymiseen liittyvillä aivoalueilla vähemmän harmaata ainetta eli hermosoluja kuin muilla.

Siitä, kumpi on syy ja kumpi seuraus, ei kuitenkaan ole tietoa.

–  Voi olla, että jos harrastaa paljon medioiden yhtäaikaista käyttöä pitkän ajan, se vahingoittaa keskittymiskykyä ja aiheuttaa anatomisia muutoksia aivoissa. On kuitenkin myös mahdollista, että keskittymiskyky on lähtökohtaisesti huono, mikä on seurausta näistä pienemmistä aivorakenteista, kognitiivisen neurotieteen tutkija Andre Szameitat sanoo Telegraphille.

Lue myös: Tällaisiin ongelmiin koululaiset törmäävät sosiaalisessa mediassa

Lisää aiheesta:

"Keskittymiskykyä on mahdollista parantaa" – toimi näin, kun teet keskittymistä vaativaa työtäPilaako puhelin muistin? Tutkimuksessa yllätystulos "digidementiasta"Näin keskittymishäiriöt syntyvät työpaikoilla – tutkija tutusta järjestelystä: "Hölmöläisen hommaa"Huomaatko arjessasi kissavideon mentävän aukon? Aivotutkija kertoo, miksi se on huolestuttavaaVaivaako sinuakin "nettivalppaus"? Kolme paljastavaa merkkiä siitä, että puhelimen parissa kuluu liikaakin aikaaOnko televisio alati päällä? Professori varoittaa "heinäsirkkamieliksi" kasvavista lapsista: "Voi syntyä rauhattomia mieliä"
Sosiaalinen mediaTerveys ja hyvinvointiLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Sosiaalinen media
  • Eilen05:30
    Koirat

    Siiri-koira katosi tuntemattoman naisen matkaan – seurasi erikoinen jäljitysoperaatio

  • ke09:09
    TikTok

    Kylmäävä totuus Tiktokista – asiantuntijat ihmettelevät, miksi yksi asia on yhteiskunnalle ja perheille niin vaikeaa

  • ti18:50
    Virukset

    Ethän sorru tähän herpeksen hoitoniksiin? "Heikentää tilannetta entisestään"

  • ti05:02
    Espoo

    Kauppakärryt "karkaavat" Espoossa – suivaantunut Satu sanoo suorat sanat

  • 19.10.06:14
    Ero

    Psykologi Heidi erosi ja hänen somensa sisältö muuttui täysin: "Turha itkeä ruman ja typerän perään"