Double screening eli kahden näytön samanaikainen tuijottaminen on multitaskingin alalaji, jossa ei kannata pyrkiä mestariksi.
Televisiosarjassa tulee tylsä tai kuumottava hetki: päähenkilö katselee mietteliäänä rantakalliolta avautuvaa maisemaa tolkuttoman pitkään, tai yksi jännityselokuvan hahmoista tonkii toisen kotia salaa pimeässä. Olo on joko tylsistynyt tai muuten vähän nihkeä – pitäisikö hakea luurista helpotusta?
Käden hakeutuminen kännykälle kesken television katselun ei ole harvinaista. Markkinointiin ja mediaan keskittyvä sivusto Drum uutisoi jo vuonna 2017 Googlen kuluttajaraportista, jonka mukaan kolme neljästä britistä käyttää älylaitetta televisiota katsellessaan. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa osuus oli yli 90 prosenttia.
Englanniksi puhutaan double screeningistä eli kahden näytön samanaikaisesta katselusta. Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala sanoo käyttävänsä termiä multitasking eli usean tehtävän yhtäaikainen tekeminen. Käytännössä tuplanäyttöily on siis yksi multitaskingin alalaji.
Puhelin on tunteiden pakotie
Kännykkään tarttumisen taustalla on Moisalan mukaan tutkitusti useimmiten tylsistyminen. Kun ihmiselle tulee ikävä olo, tunnetta on helppo paeta puhelimen tarjoamiin ärsykkeisiin.
– Kun mieli on tottunut siihen, että samaan aikaan on monta asiaa vireillä, yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan alkaa tuntua epämiellyttävältä, Moisala kuvailee.