Aina uusia valloituksia, mutta ei tyydytystä – hyperseksuaalisuudessa ei ole kyse nautinnosta: "Täyttää koko elämän"

30 sekunnin tietoisku: MItä on hyperseksuaalisuus? 0:30
30 sekunnin tietoisku: MItä on hyperseksuaalisuus?

Hyperseksuaalisuus on tila, jossa ihminen menettää elämänsä hallinnan seksuaalisten halujensa vuoksi. – Hyperseksuaalisuuden määritelmä on, että se aiheuttaa kärsimystä ihmiselle itselleen. Ulkopuolelta ei voi sanoa, että kun nyt on noin paljon kumppaneita, se on hyperseksuaalisuutta, seksuaaliterapeutti Tanja Moring muistuttaa.

Hyperseksuaalisuus on tila, jossa ihminen menettää elämänsä hallinnan seksuaalisten halujensa vuoksi. Jatkuva seksikumppanien tai seksuaalisen tyydytyksen etsiminen aiheuttaa kärsimystä ja haittaa.

Hyperseksuaalisuuden taustalla on usein lapsuudenaikainen trauma, kiintymyssuhteen vaurio tai mahdollisesti molemmat. Se voi myös liittyä psykiatrisiin häiriöihin, kuten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Toisaalta rajut paineet työelämässä, läheisen kuolema, avioero tai oma tai läheisen sairastuminenkin voivat ajaa turruttamaan tunteita seksillä.

– Jos esimerkiksi pornoa käyttää tosi paljon ja toleranssi kasvaa, siitä seuraa riippuvuutta. Se ilmenee hyperseksuaalisuutena, joka täyttää koko elämän, seksuaaliterapeutti Tanja Moring Väestöliiton terapiapalveluista ja Mielipalvelut Oy:stä kuvailee.

Ei sama asia kuin seksiriippuvuus

Vaikka termi saattaa tuntua tuntemattomalta, varsinaisesti harvinaista hyperseksuaalisuus ei Moringin mukaan ole. Sen esiintyvyydeksi on arvioitu jopa 5–6 prosenttia.

– Varmasti joskus aiemmin on ajateltu, että hyperseksuaalisuus olisi harvinaista, mutta todellisuudessa ei olekaan niin. Esimerkiksi ennen pornoa ei ollut niin tarjolla, mutta nyt nettiporno on kaikkien saatavissa. Kun yhtä mielihyväreittiä aivoissa käyttää paljon, se vahvistuu, Moring kuvailee.

Hyperseksuaalisuudesta ei oikeastaan voikaan puhua puhumatta myös seksiriippuvuudesta. Aivan sama asia ne eivät ole. Hyperseksuaalisuus voi aiheutua myös esimerkiksi sairaudesta tai lääkityksestä, minkä lisäksi esimerkiksi muistisairaudet aiheuttavat hyperseksuaalisuutta.

– Se on aika yleistäkin: joka kuudes muistisairas kärsii hyperseksuaalisuudesta. Hoitajat toki tietävät sen ja he ovat siihen koulutettuja, mutta kyllä sen silti saattaa kokea todella ahdistavana. Potilas saattaa tarrata kiinni intiimialueelta tai paljastaa intiimialueensa, mutta seksiriippuvuudesta ei tässä tapauksessa ole kysymys, Moring kuvaa.

Ulkopuolinen ei voi jaella diagnooseja – tämä on hyperseksuaalisuuden määritelmä

Se, että ihminen nauttii seksistä ja harrastaa sitä paljon, ei tee hänestä hyperseksuaalista. Ihmisillä on erilaisia tarpeita; siksi kukaan ulkopuolinen ei voikaan jaella diagnooseja tai määritelmiä.

– Hyperseksuaalisuuden määritelmä on, että se aiheuttaa kärsimystä ihmiselle itselleen. Ulkopuolelta ei voi sanoa, että kun nyt on noin paljon kumppaneita, se on hyperseksuaalisuutta. Se lähtee siitä, aiheuttaako tila kärsimystä ihmiselle itselleen, Moring muistuttaa.

Toisaalta kärsimyksestä huolimatta ihminen saattaa haluta kieltää tilanteen. Hyperseksuaalisuutta voisi verrata päihdeongelmaan; sitäkin ihminen saattaa salata perheeltään ajatellen, että mikäli ongelmaa ei tunnusta, sitä ei myöskään ole. Ikuisesti ei kieltäminenkään kuitenkaan onnistu.

Katso myös: Mistä tunnistaa seksiriippuvuuden? Juttu jatkuu videon alla.

Mistä seksiriippuvuuden tunnistaa? 1:30

– Sanoisin, että kyllä hyperseksuaalisuus jossain vaiheessa alkaa vaikuttaa työntekoon ja muuhun elämään. Jossain vaiheessa sen kyllä huomaa, Moring sanoo.

Kun seksin harrastaminen valtaa mielestä kaiken tilan, ihminen ei pysty keskittymään työntekoon tai opiskeluun. Muu elämä alkaa kaventua; aikaa ei jää perheelle tai harrastuksille, ja rahaa saattaa palaa maksulliseen seksiin.

– Kyllähän se aiheuttaa myös psyykkistä kärsimystä: tulee ahdistusta sen jälkeen, kun on toiminut ajattelemattomasti. Jos harrastaa tuntemattomien kanssa seksiä, se ei välttämättä aina ole suojattua. Hyperseksuaalisuus on myös impulssikontrollin häiriö, eli ihminen ei ehdi ajatella, että pitäisikin käyttää kondomia. Se voi myöhemmin kaduttaa, Moring kuvaa.

Seksi turruttaa psyykkistä tuskaa

Kysymys ei kuulu ”miksi riippuvuus”, vaan ”miksi kipu”. Niin Moring ajattelee.

Hyperseksuaalisuudella ihminen yrittää turruttaa psyykkistä tuskaa. Ensisijainen motivaatio seksiin ei siis Moringin mukaan ole himo tai nautinnon halu; niiden sijaan ihminen etsii hetkellistä vapautusta pelosta, ahdistuksesta tai muusta ikävästä tunteesta. Nurinkurista kyllä, lopulta harhautuskeino itsessään tuottaa lisää kipua.

– Kun seksiä käytetään vaimentamaan kipua, se alkaa lopulta aiheuttaa niitä samoja tuntemuksia, joita yritetään vaimentaa: häpeää ja ahdistusta, katumusta. Jälkikäteen oma toiminta harmittaa, ja se aiheuttaa psyykkistä tuskaa, Moring sanoo.

Paetessaan psyykkistä kipua tulee yleensä myös aiheuttaneeksi sitä muille. Hyperseksuaalisuus voi rikkoa perheitä ja parisuhteita, kun käy ilmi, että läheinen onkin ollut uskoton tai käyttänyt sovitut lainanlyhennysrahat maksulliseen seksiin.

– Puoliso on voinut pettää, hän on saattanut kirjautua useisiin seuranhakupalveluihin ja deittisovelluksiin. Se aiheuttaa läheisille ahdistusta, pettymystä ja surua. Voi tulla myös taloudellista taakkaa siitä, jos rahat olisi pitänyt käyttää johonkin muuhun, Moring sanoo.

– Läheiselle voi tulla kova stressi. Tilannetta saattaa hävetä, ja siitä on vaikeaa kertoa ystäville. On tärkeää, että sekä hyperseksuaalisuudesta kärsivä että läheinen hakeutuvat saamaan apua ja tukea.

Terapiasta voi löytää avun

Apua kannattaa hakea, sillä parantuminen on mahdollista. Jos hyperseksuaalisuus esimerkiksi on lääkityksen sivuoire, lääkityksen vaihtaminen luonnollisesti korjaa tilanteen.

Jos taustalla on esimerkiksi traumaattinen kokemus, terapiasta voi löytää avun.

– Tässä hoito on samantapaista kuin syömishäiriössä: ei pyritä niin sanottuun nollakäyttöön, kuten päihteissä, vaan siihen, että ihminen harrastaisi seksiä kohtuullisesti, Moring sanoo.

Katso myös: Miten seksiriippuvuutta hoidetaan?

Miten seksiriippuvuutta hoidetaan? 2:01

Lue myös:

    Uusimmat