Kirurgia on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana merkittävästi. Plastiikkakirurgia on yksi kirurgian yhdeksästä erikoisalasta. Asiantuntijan mukaan monien käsitys plastiikkakirurgiasta on harhaanjohtava.
Suomen kirurgiyhdistys ry täyttää tänä vuonna sata vuotta. Helsingin yliopiston kirurgian professorin Malin Sundin mukaan yksi tärkeimmistä kirurgian viimeisen sadan vuoden aikana tekemistä saavutuksista on kirurgian biologisen taustan ymmärrys.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että on ymmärretty, mitä kannattaa tai ei kannata leikata ja kuinka laajasti, Sund sanoo Huomenta Suomessa.
Myös anestesiologia ja tehohoito ovat kehittyneet merkittävästi. Tämän myötä yhä useampi potilas jää nykyaikana leikkauksen jälkeen henkiin ja toipuu.
Sundin mukaan kirurgista tutkimusta on tärkeää jatkaa edelleen. Sen avulla voidaan esimerkiksi yhä tarkemmin osoittaa, mitkä leikkaukset ovat tehokkaita ja hyödyttävät potilasta. Aina leikkaushoito ei ole tarpeellinen tai välttämätön. Esimerkkinä hän mainitsee polvileikkaukset, jotka paranevat hyvin myös ilman leikkausta.
Lue myös: Uutta toivoa aivokasvainpotilaille suomalaisesta keksinnöstä
Milloin plastiikkakirurgiaa tarvitaan?
Tarpeellisesta ja tarpeettomasta kirurgiasta puhuttaessa nousee usein esiin plastiikkakirurgia.
HUS Puistosairaalan plastiikkakirurgin Maija Kolehmaisen mukaan plastiikkakirurgia yhdistetään usein vain "lööpeissä näkyviin ja täyteaineilla pilattuihin ihmisiin".
– Todellisuudessa plastiikkakirurgia on enimmäkseen julkisissa sairaaloissa hoidettuja syöpiä, synnynnäisiä epämuodostumia, kuten huulihalkioita, paleltumia ja palovammoja, Kolehmainen kertoo.
Kolehmaisen mukaan HUSissa tehdään jonkin verran myös elämänlaadun parantamiseen liittyvää kirurgiaa, jossa fyysinen ominaisuus tai piirre muodostaa ihmiselle merkittävän haitan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rintojenpienennysleikkaukset.
– Mitä isompi kudospuutos epämuodostuman, onnettomuuden tai sairauden seurauksena on, sitä todennäköisemmin plastiikkakirurgi tarvitaan paikalle. Plastiikkakirurgit ovat kudossiirtojen ammattilaisia, Kolehmainen kertoo.
Sund muistuttaa, että kirurgiaan sisältyy aina riskejä ja jokaisen kohdalle muodostuvat yksilölliset riskit riippuen henkilön terveystilanteesta ja taustasta.
– Aina pitää miettiä, onko se hyöty leikkauksesta suurempi kuin siitä aiheutuneet riskit, Sund sanoo.
Sund toivoo tulevaisuuden kirurgialta robotiikan käytön lisäämistä. Sen avulla potilaaseen voidaan tehdä aiempaa pienemällä leikkausjäljellä kattavampia leikkauksia. Tämä helpottaa paranemista leikkauksen jälkeen. Kolehmainen puolestaan toivoo, että tulevaisuudessa ihmisille voidaan rakentaa "varaosia" omista kantasoluista.