Nainen löydettiin kuolleena vitostien varrelta – miesystävän tapposyyte kaatui, tuomittiin lievemmästä henkirikoksesta

Syyttäjä vaati miehelle vähintään kymmenen vuoden ehdotonta vankeutta taposta.

Sen sijaan vuonna 1991 syntynyt Tatu Eerik Hyvönen tuomittiin neljän ja puolen vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan mies ei tappanut naista tahallaan, vaan aiheutti kuoleman törkeällä huolimattomuudella. Mies pahoinpiteli naista riidan päätteeksi. Nainen kuoli vammoihinsa.

Nainen löydettiin kuolleena vitostien varresta Iisalmesta sen jälkeen, kun miehen ajama auto oli suistunut tieltä.

Paikalle tulleet sivulliset todistivat, kun mies makasi naisen päällä eikä suostunut nousemaan.

Lue myös: "Mies alisti hänet itselleen – tämä oli vain ajan kysymys": Läheiset kertovat Iisalmen henkirikoksen uhrin väkivaltaisesta suhteesta

Ei silminnäkijöitä

Naisen kuolemaa edeltäneille tapahtumille ei ollut silminnäkijöitä, joten käräjäoikeus joutui ratkaisemaan asian pitkälti naisen kuolemansyylausunnon sekä taposta syytetyn miehen kertomuksen perusteella.

Mies kiisti aiheuttaneensa naiselle mitään vammoja tahallaan. Hän väitti, että nainen olisi ollut itsetuhoinen ja yrittänyt hypätä automatkan aikana autosta ulos ja myöhemmin juosta autotielle.

Mies väitti, että oli joutunut tämän takia vetämään naisen takaisin autoon hiuksista, pitelemään tätä paikoillaan ja myöhemmin ulosajon jälkeen makaamaan painollaan naisen päällä estääkseen naista vahingoittamasta itseään.

Ennen maahan päätymistä kaksikon välillä oli pystypaini.

Mies makasi naisen päällä lopulta ainakin viisi minuuttia. Nainen meni elottomaksi.

Kertomusta itsetuhoisuudesta ei uskottu

Oikeus piti sinänsä mahdollisena, että nainen oli automatkan aikana yrittänyt hypätä pois autosta.

Naisen väitetystä itsetuhoisuudesta ei kuitenkaan löydetty näyttöä. Miehen kertomusta pidettiin epäluotettavana.

Sen sijaan käräjäoikeus piti varmana, että mies oli tehnyt naiselle väkivaltaa, toisin kuin itse väitti.

Asia kävi ilmi muun muassa naisen kuolinsyylausunnosta, jonka mukaan nainen oli joutunut ennen kuolemaansa kamppailuun.

Naisesta löydettiin vammoja, jotka olivat oikeuslääkärin asiantuntija-arvion mukaan toisen henkilön aiheuttamia. Nainen oli saanut esimerkiksi useampia iskuja eri puolille päätään.

Käräjäoikeus piti mahdollisena, että osa vammoista oli voinut aiheutua esimerkiksi hyppäämisestä, mikäli niin oli tapahtunut. Todisteinen valossa mahdollinen hyppääminen olisi kuitenkin tapahtunut hiljaisessa vauhdissa, eivätkä kaikki vammat voineet aiheutua tässä yhteydessä.

Olisi voinut välttää tappelun

Oikeuden mukaan mies olisi voinut välttää kamppailun naisen kanssa alun alkaen. Mies oli naista huomattavasti suurikokoisempi.

Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan miehellä ei kuitenkaan ollut tarkoituksenaan surmata naista.

Tuomion mukaan naisen kuolema oli miehelle "osittain yllättävä seuraus".

Näyttö ei siis riittänyt osoittamaan, että miehen olisi voitu katsoa pitäneen naisen kuolemaa tekojensa varsin todennäköisenä seurauksena. Siispä häntä ei voitu tuomita taposta.

Mies tuomittiin syyttäjän toissijaisen vaatimuksen mukaisesti törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Pahoinpitely katsottiin törkeäksi muun muassa siksi, että väkivalta kohdistui naisen pään alueelle. Nainen oli tilanteessa puolustuskyvytön. Törkeyteen vaikutti myös se, että kyse oli parisuhdeväkivallasta.

Kuolemantuottamuksen törkeysarvostelussa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi siihen, että mies ei suostunut ensin nousemaan pois naisen päältä, kun sivulliset saapuivat paikalle.

Käräjäoikeuden mukaan miehen toiminta osoitti piittaamattomuutta naiselle aiheutuvia seurauksia kohtaan.

STT:n haastattelemien läheisten mukaan henkirikoksesta tuomitun miehen ja naisen välillä oli väkivaltaa jo aiemmin. Nainen oli tehnyt rikosilmoituksen miehestä jo vuonna 2018. Hän oli myös hakenut lähestymiskieltoa ja paennut kodistaan useita kertoja. Hän oli kuitenkin palannut miehen luokse.