Kokki Teresa Välimäki näki Ruandassa, kuinka suuri merkitys kouluruoalla voi olla lapsen jaksamiselle ja tulevaisuudelle.
Suomessa kouluruoasta keskusteltaessa puhe kääntyy helposti siihen, mikä ruoka maistuu ja mikä jää lautaselle. Ruandassa lähtökohta voi olla aivan toinen.
Kokki Teresa Välimäki vieraili Ruandassa kouluissa ja perheissä ja näki läheltä, kuinka suuri merkitys koulussa tarjottavalla aterialla voi olla lapsen arjessa. Välimäki toimii Suomen World Visionin vuoden 2026 Kouluruokakampanjan suojelijana.
– Täällä me mietimme, että mikä on lempparikouluruoka, ja siellä mietitään, että onko ruokaa, Välimäki kiteytti Huomenta Suomessa.
Välimäen mukaan joillekin lapsille koulussa tarjottava ruoka saattaa olla päivän ainoa ateria. Köyhissä perheissä ruokaa ei välttämättä yksinkertaisesti riitä kaikille.
– Jos on seitsemän lasta, kaksi lastenlasta ja sitten vanhemmat, niin ollaan tavallaan ihan erilaisten ratkaisujen äärellä kuin meillä täällä.
Ilman ruokaa lapset eivät jaksaneet koulussa
Välimäki vieraili matkallaan myös koulussa, jossa kouluruokaa oli tarjottu noin viiden vuoden ajan. Opettajat kertoivat, millaista koulunkäynti oli ollut ennen sitä.
– Opettajien piti kehittää koulutunneille sellaista tekemistä, että lapset eivät vain istu pulpeteissa, koska he nukahtivat.
Myös koulumatkoista selviytyminen saattoi olla raskasta.
– Koulumatka saattoi kestää kävellen puolesta tunnista tuntiin. Lapset itse kertoivat, että oli tosi raskasta, kun tuntui, ettei jaksa kävellä kouluun tai kotiin.
Mitä ruandalaisessa koulussa syödään?
Välimäki valmisti Huomenta Suomen studioon oman versionsa ruandalaisesta kouluruoasta, johon hän oli tutustunut matkallaan. Lautaselle koottiin riisiä sekä papu-kasvispataa.
Ruandassa Välimäen näkemässä ruoassa oli muun muassa papuja, tomaattia, sipulia, kaalia ja chilipaprikaa. Joukossa oli myös pinaatin tapaan käytettävää amaranttia.
Ruoka ei Välimäen mielestä lopulta ole kovinkaan kaukana suomalaisille tutuista kasvisruoista.
– Tämä voisi ihan hyvin olla suomalainen kasviskouluruoka. Kuin kaikille tuttu chili sin carne.
Ruandalaisissa kouluissa vaihtelua aterioihin ei välttämättä ole paljon. Välimäen mukaan ruoka voi olla päivästä toiseen pitkälti samanlaista, ja lähinnä lisuke vaihtelee esimerkiksi riisin ja maissin välillä.
– Kouluruoka ehkä kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta sen vaikutus on ihan valtava siellä.
Mitä Teresa Välimäki oppi kouluruoasta matkallaan Ruandassa? Katso jutun yllä olevalta videolta ja nappaa ohje: Teresa Välimäen kasvis-papupata
