Univaje voi hidastaa aivosolujen toimintaa ja vaikeuttaa hermosolujen välistä viestintää. Ilmiö havaittiin reaaliaikaisessa hermosolututkimuksessa. Se saattaa selittää, miksi univajeisen toimintakyky heikkenee.
Nature Medicinen julkaisema tutkimus perustuu 12 epilepsiaa sairastavan aivotutkimuksiin. Potilaat odottivat epilepsialeikkausta, ja osana valmisteluja heidän aivoihinsa asennettiin elektrodeja, joilla tutkijat paikantavat epilepsiakohtauksen lähteen leikkausta varten. Jotta kohtaus tulisi nopeammin ja mittaus kestäisi vähemmän aikaa, potilaat valvovat koko yön.
Varsinaisessa univajetutkimuksessa potilaita pyydettiin luokittelemaan erilaisia kuvia mahdollisimman nopeasti samalla, kun tutkijat seurasivat reaaliaikaisesti, miten univaje vaikutti 1 500 aivosolun toimintaan. Tutkijat keskittyivät ohimolohkoon.
Kuten odottaa saattaa, tehtävän suorittaminen muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi univajeen lisääntyessä, ja vähitellen potilaat alkoivat hidastua. Mittaus paljasti, että samalla hidastuivat myös heidän aivosolunsa.
Normaalisti aivosolut reagoivat nopeasti, mutta univajeisen aivoissa hermosolut vastasivat hitaasti ja purkautuivat laiskemmin. Tutkijat löysivät viitteitä myös siitä, että univajeen seurauksena osa aivoista torkahti, vaikka muut alueet toimivat normaalisti.
Tulosten perusteella univaje voi hidastaa aivosolujen toimintaa ja visuaalisen informaation käsittelyä. Todennäköisesti tämän takia univajeisella kestää pidempään reagoida näkemäänsä esimerkiksi auton ratissa, mikä taas lisää onnettomuusriskiä.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
