Teollisuuden energiatalkoissa on säästetty valtava määrä sähköä ja lämpöä, yhteensä kuusi terawattituntia vuodessa. Nykytekniikalla hukkaan menevää lämpöä saataisiin talteen yhä enemmän, jopa neljä terawattituntia vuodessa. Samalla lämpömäärälla voisi lämmittää liki kaikki pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien omakotitalot, joita on hieman yli 200 000.
Tytyrin kalkkikaivoksen kupeeseen kasvanut Lohja saa kuudesosan kaukolämmöstä kalkkiuunien hukkalämmöstä.
- Me toimimme ikään kuin tehtaan jäähdytysjärjestelmänä, kertoo Lohjan Energiahuolto Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen.
Käytännössä kalkkikivi poltetaan kiertouunissa kalkiksi noin tuhannessa asteessa. Savukaasut ovat prosessin jälkeenkin 400-asteisia ja aivan liian kuumia sähkösuodattimiin. Ne pitäisi joka tapauksessa jäähdyttää.
Iso tuhannen talon lämpöpatteri
- Talteenotossa savukaasun sisältämä lämpö siirretään kaukolämpöveteen ja sieltä se siirretään kaukolämpöverkkoon, kertoo Nordkalkin energiaratkaisupäällikkö Markus Fagervik.
Talteenotto on kuin suuri patteri, vesi kiertää putkissa, jota kuuma savu lämmittää.
Keskellä metsää hukkalämpö menisi harkoille mutta asutuskeskusten lähellä ylimääräinen lämpö voidaan siirtää kaukolämpöverkostoon.
Lohjan Tytyrissä Nordkalkin tehtaalla kalkkiuunin hukkalämmöllä tuotetaan kaukolämpöä keskimäärin 25 gigawattituntia vuodessa.
- Sillä lämmittää hieman yli 1000 omakotitaloa, sanoo Fagervik.
Samanlaisia järjestelmiä Nordkalkilla on myös Paraisilla ja Lappeenrannassa, sekä Ruotsissa Köpingissä.
Haaleastakin saa talteen lämpöä
Motivan mukaan Suomen teollisuus on ottanut kannattavasti talteen tuotannossa syntyvää hukkaenergiaa jo vuosikymmeniä. Teollisuudessa energiaa säästyy tehotalkoiden ansiosta arviolta kuusi terawattituntia vuodessa.
- Yksinkertaisimmat ja helpoimmat toimet on monissa yrityksissä jo tehty, arivoi yksikönpäällikkö Hille Hyytiä Motivasta.
Esimerkiksi jätevesissä ja jäähdytysvesissä lämpötila on aika matala, vain noin 20-55 astetta.
- Nyt on uusia tekniikoita, kuten lämpöpumpputekniikka, jolla pystytään hyödyntämään yhä matalalämpöisempiä lämpötiloja, sanoo Hyytiä.
Win-win
Lohjan ja Nordkalkin yhteistyöstä hyötyvät molemmat.
- Tämä on osa jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista. Tällä tavalla saamme nostettua kalkkiuunin kokonaisenergiatehokkuutta, toteaa Fagervik.
Lohja taas hyötyy, koska Tytyristä kalkkuunista tuleva kaukolämpö on jopa 30 - 50 prosenttia halvempaa kuin seuraavaksi edullisin polttoaine.
- Se on tuotantokustannuksiltaan halpaa, koska se syntyy prosessin sivussa. Me luonnollisesti edellytämme, että se on edullisinta, jotta me käyttäisimme sitä ensimmäisenä, hymyilee Tamminen.
Lohja haluaa hiilineutraaliksi kunnaksi
Tammisen mukaan Lohja on sitoutunut vahvasti vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Kyse on "Kohti hiilineutraalia kuntaa" eli niin sanotusta HINKU-hankkeesta. Tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
-Se edellyttää, että siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian käyttöön, kertoo Tamminen.
Uusi biopolttoainetta käyttävä energialaitos valmistui viime vuonna.
-Siellä käytetään teollisuuden rejektiä eli vanerin syrjää mutta myös rankahaketta.