Henkilöauto pitää pintansa kesälomareissujen suosikkivälineenä, joskin lähes puolet suomalaisista aikoo hintojen nousun vuoksi vähentää autoilua lomamatkoillaan.
Yleinen nousu hinnoissa ja koronakauden aiheuttamat muutokset vaikuttavat selvästi ihmisten matkojen määrään ja liikennemuotovalintoihin. Asia ilmenee Fintrafficin tekemästä liikennekyselystä.
Lähes kolmasosa (31 prosenttia) sanoo hintojen nousun vaikuttavan siihen, mitä kulkuneuvoja he arjessaan käyttävät. Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti opiskelijoihin, sillä heistä jopa 44 prosenttia kertoo korkeiden hintojen vaikuttavan liikennevälineen valintaan.
Ylipäätään suomalaiset ovat vähentäneet matkoja liikenteessä verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Lähes puolet (44 prosenttia) arvioi, että he liikkuvat liikenteessä eri liikennevälineillä vähemmän tänä vuonna kuin vuonna 2019.
– Ihmiset arvioivat yhä tarkemmin, millä kulkuvälineillä he liikenteessä liikkuvat. Hintojen nousu on tässä suurena vaikuttavana tekijänä myös silloin, kun suunnitellaan kesän lomareissuja. Selvästi halutaan myös ennakkoon selvittää, millä perille kannattaa mennä ja mitä vaikutusta olosuhteilla ja ruuhkilla on, Fintrafficin toimitusjohtaja Pia Julin kertoo tiedotteessa.
– Tämä näkyy konkreettisesti myös siinä, että tuottamaamme liikennetietoa kulutetaan eri kanavissa koko ajan enemmän.
Lue myös: Kutsuuko ensimmäinen kesäreissu sähköautolla? Muista nämä vinkit
Juna pitkien matkojen suosikki
Alle kahden kilomerin matkoilla suomalaiset suosivat kävelyä. Pyöräily on puolestaan suosikkiliikkumismuoto 2–10 kilometrin matkoilla.
10–400 kilometrin matkoilla suomalaiset pitävät suosikkivälineenään henkilöautoa. Auto on myös kesämatkojen suosituin kulkuväline, jolla aikoo matkustaa 80 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Kun matkaa on taitettavana yli 400 kilometriä, suomalaiset pitävät parhaana kulkuvälineenä junaa. Yli 600 kilometrin matkoille vaihtoehdoksi junan rinnalle nousee lentokone.
Erityisen suosittua junan käyttäminen on 24–35-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 65 prosenttia kertoo matkustavansa sillä kuluvana kesänä.
– On hienoa nähdä, että ympäristöystävälliset liikkumismuodot nousevat hyvin esiin vastauksissa. Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily nousevat ylivoimaisiksi suosikeiksi ja erilaisia joukkoliikenteen muotoja hyödynnetään runsaasti henkilöautoilun rinnalla. Pitkillä matkoilla juna on Suomessa ohittanut henkilöauton suosikkikulkuvälineenä, mikä antaa hyvän pohjan edistää raideliikennettä ja edistää liikenteen päästöjen vähentämistä, Julin sanoo.
Lue myös: Tulevia ratikka- ja metrokuskeja koulutetaan simulaattorein – tällaista on ajaa raiteilla virtuaalisesti
Suomalaiset suunnittelevat matkaa
Ennen matkaansa suomalaiset haluavat entistä enemmän reaaliaikaista tietoa liikennehäiriöistä ja ruuhkapiikeistä, jotta matkan suunnittelu olisi helpompaa. 92 prosenttia autoilijoista kertoo seuraavansa liikennetiedotteita ja muuta informaatiota liikenteestä.
Myös joukkoliikenteen käyttäjille ajantasainen liikennetieto on tärkeää, heistä 89 prosenttia kertoo hakevansa tietoa joukkoliikenteestä eri palveluiden avulla.
Tärkeintä joukkoliikenteen käyttäjille on löytää heidän omiin aikatauluihin parhaiten sopivat vuorot. Tämän johdosta eri liikennemuotojen aikatauluja yhdistäviä reittioppaita ja palveluja pidetään suuressa arvossa.
– Vastauksien perusteella ihmisille on erittäin tärkeää päästä tutustumaan aikatauluihin ja reitteihin sekä olosuhteisiin ja ruuhkatietoihin ennakkoon mobiilisti, jotta he voivat suunnitella matkansa mahdollisimman tehokkaasti. Fintraffic tuottaa suomalaisten käyttöön monia matkustamista helpottavia palveluita eri kanaviin, kuten navigaattoreihin, radioon ja älylaitteisiin.
– Esimerkiksi Fintraffic Mobiili -sovelluksesta löytyy helposti ajankohtaisin tieto liikenteen häiriöistä ja ruuhkista, mikä auttaa optimoimaan omaa liikkumista, Julin vinkkaa.
Fintrafficin suuri liikennekysely toteutettiin valtakunnallisesti 16.5.–20.5.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi 1093 ihmistä, ja vastaajien ikähaitari oli 18–79 vuotta. Vastaajien otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi.