Vuosien varrella Suomesta on tullut useita F1-maailmanmestareita ja rallin MM-sarjan voittajia. Mutta miten menestystarinoita jalostetaan nykypäivänä?
Tällä hetkellä maamme autourheilun kirkkaimpia tähtiä ovat F1:ssä ajavat Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas. Näistä Räikkönen on voittanut kertaalleen autourheilun kuninkuusluokan maailmanmestaruuden, Bottas taas jahtaa ensimmäistään. Molemmat suomalaiskuljettajat ajavat vieläpä F1-sarjan kärkitalleissa; Räikkönen Ferrarilla ja Bottas Mercedeksellä.
Heidän molempien takaa löytyy yhteinen tekijä. Sekä Bottas, Räikkönen että myös muun muassa WRC-rallin puolella ajava Esapekka Lappi ovat käyneet suomalaisen autourheilun kattojärjestön AKK:n juniorikoulun.
– He kaikki ovat aloittaneet kartingista ja aluetoiminnan kautta he ovat päätyneet valmennusohjelmaan ja sitä kautta sitten maailman huipulle, AKK:n Nuoriso- ja Yhteiskuntavastuuohjelmien vetäjä Raakel Koittola sanoo MTV Sportille.
– He eivät ole hyviä siksi, että meillä on huonot tiet Suomessa. Ei tuollaisia tarinoita vain tule tai putkahda jostain. Esimerkiksi Lappi on aloittanut kartingista ja hän on mennyt valmennuspolun läpi sen jälkeen.
Esimerkiksi jääkiekon puolella moni tunnistaa junioripelaajien polun ja sen eri vaiheet. On Pohjola-leiriä ja on eri ikäluokan nuorisomaajoukkueita. Tätä kaikkea kutsutaan Leijonapoluksi.
Koittola hakee esimerkin juuri jääkiekosta ja peilaa sen autourheilun puolelle.
– Meillä on ihan samalla tavalla olemassa järjestelmä siihen, että kun nuorena haluaa kokeilla kartingia, niin siihen on olemassa eri mahdollisuuksia. Jos innostuu siitä, niin sitten on tarjolla ihan suora polku. Mihin kisoihin mennään ja mikä on se oma juttu. Jos omat halut tai rahkeet eivät riitä ihan formuloihin asti, niin sitten esimerkiksi rallicross voi olla yksi vaihtoehto.
– Kyse on isosta pyramidista, jonka alaosassa on kaikki harrastaminen ja harrastustoiminta. Sitten mennään kilpailutoimintaan ja sitten on Driver Academy, joka on aivan se ylin juttu. Jos haluaa ottaa seuraavan stepin aivan maailmanhuipulle, niin se on se piste, Koittola käy läpi.
AKK:n Driver Academyn valmennuspäällikön Tuomo Nikkolan mukaan huippu-urheiluryhmään kuuluu tällä hetkellä yhteensä 16 kuskia.
Ohjelmaan ei noin vain kävellä, vaan ryhmään pitää hakea. Hakemuksen jätön jälkeen edessä on erinäköisiä testejä, joiden perusteella urheilijoita valitaan mukaan valmennusohjelmaan.
– Kun ohjelmaan pääsee, niin sitten ruvetaan tekemään suunnitelmaa sen pohjalta, että mihin yksilöllä on mahdollisuuksia ja mihin hän haluaa päästä. Sitten ruvetaan tekemään polkua 3-4 vuoden osalta. Mitä ensimmäisenä vuonna pitää tehdä, jotta pääsee tavoitteisiin, jotka taas veisivät eteenpäin seuraavaa vuotta ajatellen. Mitä pitää tehdä pohjille, jotta on taas valmis ensi vuoden haasteisiin. Siinä tehdään pitkäaikainen suunnitelma, Nikkola kertoo.
– Sitten on erinäköistä harjoittelua. Ajamista tai opetellaan testaamaan ja säätämään autoa. Rallipuolella ruvetaan harjoittelemana nuotitusta hyvin määrätietoisesti. Sitten on fyysiset harjoitukset, mihin tehdään omat suunnitelmat. Tämän jälkeen kyse on vain siitä toteutuksesta. Sehän se urheilijan iso haaste on, että miten tuon kaiken saa mahdutettua siihen normaaliin elämään. Huippu-urheilijana pitää ajatella niin, että se itse urheilu on numero yksi ja ne muut asiat tulevat siellä perässä. Haasteita tulee esimerkiksi nuorilla kavereilla, joiden pitäisi saada opiskelut samalla hoidettua.
Resursseista kaikki irti
Isossa kuvassa viesti on selvä. Autourheilun kuninkuusluokkaan, eli formuloihin, ei noin vain kävellä.
– Polkuajattelu on yksi juttu, mitä me halutaan tuoda esille. Sitä polkua rakennetaan koko ajan ja sitä kehitetään lisää. Semmoinen on jo ihan oikeasti olemassa, Nikkola miettii.
– Huipulla ei ole mitään tähdenlentoja tai jotain tarinoita, jotka ovat yhdessä yössä syntyneet. Taustalla on pitkäjänteistä työtä, joka taas on mahdollistanut sen, että on päässyt näyttöpaikkaan, joka taas on avannut isoja ovia, Nikkola jatkaa.
Hieman yli 5,5 miljoonan asukkaan Suomesta on ponnistanut moottoriurheilumaailmaan lukuisia kovan luokan tekijöitä. Näin ollen systeemin toimivuudesta on selviä osoituksia.
Muun muassa AKK:n Driver Academy -toiminnassa vaikuttava Koittola linjaa, että Suomessa itse valmennus on aivan vertailukelpoinen muihin maihin nähden.
– Ohjelmassa mukana oleville tarjotaan hyvin yksilöllistä valmennusta, jossa tehdään ihan viikko-ohjelmia. He saavat maailman parasta valmennusta tekemiseensä, Koittola sanoo.
– Vertailukohta on Ranska, jossa resurssit ovat toki aivan erilaiset. Siellä on ohjelmassa isoja tehtaita ja esimerkiksi valtio on avustanut heidän toimintaa merkittävällä tavalla. Sitten voi verrata panostuksia ja ihmismäärää ja katsoa, että kuinka paljon täältä on noussut nimiä huipulle. Se vain kertoo meidän tekemisestä.
AKK saa Suomen valtiolta lajiliittojen yleisavustuksen, joka on tässä tapauksessa 260 000 euroa. Autourheilussa itse kulupuoli on raskas, minkä myötä avustus on varsin maltillinen.
– Tänä vuonna valmennuksen kokonaisbudjetti on 330 000 euroa. Jokainen, joka lajin kustannuksista tietää, ymmärtää sen, että kyse on pienestä summasta, Driver Academyn valmennuspäällikkö Nikkola perkaa.
– Meidän täytyy tehdä mahdollisimman laadukasta työtä niillä resursseilla, mitkä meillä on käytössä. Tällä hetkellä me ei pystytä tarjoamaan taloudellista tukea kuljettajille, vaan kuljettajat vastaavat täysin itse siitä budjetista, joka heillä menee kilpailemiseen. Tuolla budjetilla me pystymme tarjoamaan urheilijoille harjoitusmahdollisuuksia ja olosuhteita. Se on se, mihin me olemme panostaneet. Koko ajan tehdään töitä sen eteen, että pystyttäisiin jossain vaiheessa tukemaan urheilijoita myös kilpailuihin liittyvissä menoissa.
Huippu-urheiluryhmässä yksi tukemisen alue on se, että urheilijoille pyritään löytämään oikeita reittejä ja saumoja tarvittavaa rahoitusta varten.
– Heidän taidot ja ominaisuudet pyritään saamaan niin hyviksi, että isot tahot kiinnostuvat noista kavereista. Eli siis niin, että he olisivat niin hyviä ja erottuisivat muista kuljettajista, jotta mietitään, että ”hei, tämä on se kaveri, johon kannattaa alkaa taloudellisesti satsaamaan”, Nikkola summaa toimintaa.