Asuntoa ostavan kannattaa olla vähän nipo. Ellei kurki maton alle ja komeroihin, "yllätyksinä" tulevat viat on maksettava itse. Kuntotarkastukseenkaan ei välttämättä voi luottaa. Myyjä joutuu maksumieheksi lähinnä vain, jos pimittää tietoa.
Oman selustan turvaaminen asuntoa ostaessa ei lähde kaiken nippelitiedon hallitsemisesta vaan aika yksinkertaisesta asiasta: ympärilleen katsomisesta.
– Sen, mitä asunnossa pystyy silmin havaitsemaan, ostajan myös oletetaan havainneen. Jos myöhemmin närää herättävät viat siis ovat olleet silmin nähtävissä, jälkikäteen ei voi vedota niihin, johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu kertoo.
– Esimerkiksi pitkin seinää valunut vesivuoto kyllä jättää jäljen, mutta kannattaa lisäksi kurkata maton alle ja komeroihin sekä koputella kylpyhuoneen laattoja. Usein yleisesittelyn jälkeen on mahdollista mennä paikalle uudemman kerran itsekseen, jos asunnosta haluaa tehdä tarjouksen.
Kaikki tarpeellinen tieto ei toki selviä omin silmin, vaan papereihinkin on perehdyttävä.
– Asunto-osaketta ostaessa on tärkeää selvittää, miten taloyhtiötä on hoidettu. Asiaa avaavat esimerkiksi isännöitsijätodistus, taloussuunnitelma, tilinpäätös ja yhtiöjärjestys. Yhtiökokouksen viimeisimmästä pöytäkirjasta voi selvitä, onko yhtiöön tulossa isompia remontteja. Asunnon sähkönkulutuksesta kertoo energiatodistus.
Kiinteistön ostamisessa on omat kommervenkkinsä.
