Siirtolapuutarhojen perinne juontaa pitkälle historiaan. Suomeen ensimmäinen puutarha ilmestyi vuonna 1916.
Suomalaiset ovat luontokansaa. Ei ihme, että siirtolapuutarhat ovat meillä suosittuja. Alkujaan suomalainen idea ei kuitenkaan ole.
Isossa-Britanniassa valtio antoi 1400-luvulla kansalaisilleen palstoja, jotta he eivät olisi tarvinneet toimeentulotukea. Vähitellen myös luostareiden puutarhojen yhteyteen nousi pieniä palstoja.
Saksassa puolestaan havahduttiin siihen, että teollisuustyöläiset tekivät töitä pimeissä tehtaissa. Heidän haluttiin pääsevän vastapainoksi ulos valoon ja raikkaaseen ilmaan. Siirtolapuutarhat yleistyivät myös Venäjällä. Siellä niiden funktio oli yksinkertaisesti pitää kansa hengissä.
Puutarhureita ympäri Eurooppaa
Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha nousi Hatanpäähän vuonna 1916. Yritystä vastaavaan toimintaan oli myös Oulussa sekä Porvoossa, jossa hanke kaatui kansalaissotaan. Helsingissä Ruskeasuo toimi näyttämönä kaupungin ensimmäiselle siirtolapuutarhalle vuonna 1918.
Tänä päivänä Suomessa on yksittäisiä siirtopuutarhapalstoja noin 5000, sijainniltaan aina Rovaniemeä myöten. Tämän lisäksi joukkoon mahtuu myös siirtolapuutarhoja, jotka eivät ole järjestäytyneitä.
Euroopan laajuisesti puutarhoja ja palstoja on tällä hetkellä 3 miljoonaa.
Asiantuntija: Tuovi Nöjd, Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön puheenjohtaja
Studio55/Jenni Kokkonen