Helsingin maistraatin rekisteripäällikkö Tuovi Kontion mukaan kotikunta on mahdollista pitää Suomessa, vaikka olisi useamman vuoden ulkomailla.
Ulkosuomalaisissa kouluissa on aiheuttanut närkästystä opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulkinta valtionavun myöntämiskriteereistä.
Ministeriö katsoo, että valtionapua ei saa, jos oppilaalla ei ole kotikuntaa Suomessa. Muutos uhkaa monen ulkosuomalaisen koulun taloutta.
Kotikunnan pitäminen Suomessa nousi ajankohtaiseksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö teki uuden tulkinnan ulkomailla toimivien koulujen valtionavusta. Käytännössä kouluihin saa jatkossa hyväksyä vain oppilaita, joilla on väestörekisterissä kotikunta Suomessa. Tästä koulu saa myös valtionapua.
– Kotikuntalain mukaan yli vuoden oleskelu on pysyvää. Tilapäiseksi olemme katsoneet oleskelun, jos on esimerkiksi kolmen vuoden työsopimus tai opiskelu kestää pari vuotta, Kontio sanoo.
– Laki ei suoraan sano, kuinka pitkä oleskelu on tilapäistä. Ihminen voi itse ilmoittaa, että oleskelu on tilapäistä tai vakinaista.
Kontion mukaan heillä ei ole resursseja tarkistaa tilanteen muuttumista, jos ihminen ei itse ilmoita muuttuneesta asumisestaan.
– Jokaisella on velvollisuus pitää tiedot ajantasalla. Tärkeää on pitää osoitetiedot oikeina, jotta tavoitamme tarvittaessa.
Kotikunta-merkintää voi muuttaa
Jos on vahingossa merkinnyt oleskelunsa pysyväksi, vaikka se on tilapäistä, niin sen voi muuttaa.
Maistraattiin voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja liittää siihen tarvittavat asiapaperit todisteeksi.
Asian käsittely vie muutaman viikon.
– Ratkaisut ovat samannäköisiltäkin vaikuttavista tapauksista erilaisia, koska aina ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä.