Sosiaaliturvaa maksetaan ulkomaille miljoonia euroja – järjestelmää käytetään myös hyväksi

Kelan tieto- ja viestintäyksikön suunnittelija Siru Keskinen kertoo, että kyse on tyypillisesti siitä, että perheenjäsen muuttaa toisesta EU-maasta Suomeen työhön ja lapsi ja muu perhe jäävät lähtömaahan.

– EU-säännösten mukaan perhe on tällöin oikeutettu saamaan perhe-etuuksia Suomesta. Vuonna 2017 lapsilisää maksettiin edellä mainituissa tilanteissa yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa ja kotihoidon tukea 1,5 miljoonaa euroa, Keskinen kertoo.

Oikeus perhe-etuuksiin voi syntyä myös muista kuin toisista EU-maista Suomeen muutettaessa. Tällöin edellytetään, että lapsi on tuen saajan mukana Suomessa.

Suurin osa rahasta Viroon

Kuuden miljoonan potti on häviävän pieni osa kaikista Kelan maksamista perhe-etuuksista. Viime vuonna esimerkiksi lapsilisää maksettiin yhteensä vajaat 1,4 miljardia. Muita perhe-etuuksia ei ulkomaille makseta.

Keskisen mukaan lapsilisää ja kotihoidon tukea maksettiin viime vuonna kymmeniin eri maihin. Suurin osa rahoista maksetaan Viroon.

– Viron osuus oli viime vuonna ylivoimainen, noin 3,2 miljoonaa (kotihoidontuki 1,2 miljoonaa). Seuraavana tulevat Puola ja Kreikka.

Puolaan etuuksia maksettiin vajaat 300 000 euroa ja muihin maihin siis vielä vähemmän.

Aukko järjestelmässä mahdollistaa huijaukset

Suurimmalle osalle maksetuista tuista on asianmukaiset perusteet. Väärinkäytöksiäkin kuitenkin tapahtuu. Yksi niiden mahdollistaja on tapa, jolla suomalainen osoitejärjestelmä on rakennettu. Esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä, joka on poistunut Suomesta, voi jatkaa lapsilisien tai kotihoidon tuen nostamista pitämällä osoitteensa Suomessa.

Asuntoja, joissa on haamuasukkaita, tulee ilmi joka kuukausi Uudenmaan maistraatille.

– Jos ulkomainen työntekijä on saanut EU-rekisteröinnin maahanmuuttovirastosta, hän voi saada kotikunnankin Suomesta. Se pysyy siellä, ennen kuin henkilö itse ilmoittaa, että muuttaa maasta pois, kertoo Uudenmaan maistraatin kansainvälisten asioiden tiimin esimies, henkikirjoittaja Maisa Gynther.

– Emme lähtökohtaisesti tarkista, keitä muita asunnossa on kirjoilla, kun henkilö ilmoittaa osoitteensa. Ohjelma ei herjaa, eikä ilmoita mitään, vaikka asunnossa olisi useampi henkilö kirjoilla.

Gyntherin mukaan asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä rekisterimerkintärikosta tai sen yritystä.

– Tiedossa on, että osoitetietoja käytetään väärin.

Huijaustapauksia tulee ilmi Kelassa

Lakipalvelupäällikkö Heikki Launiemi Kansaneläkelaitoksesta kertoo, että ilmiö on tuttu myös tukia myöntävässä Kelassa. Väärinkäytöksiä ei kuitenkaan tilastoida esimerkiksi kansalaisuuden perusteella.

– Tällaiseen totta kai törmätään, mutta ei se määrällisesti erotu joukosta. On tapauksia, joissa henkilöllä on ollut oikeus johonkin etuuteen ja se etuuden maksaminen jatkuu, kun ei ilmoiteta muutosta.

Samankaltaista vilppiä harrastaa myös osa suomalaisista.

– On myös suomalaisia, joilla oikeus etuuteen on päättynyt, mutta sen maksua jatketaan esimerkiksi henkilön maastamuuton tai työllistymisen jälkeen.