Kesämökki ei kelpaa ainoana kotina vakituiseksi asunnoksi – AL: Pariskunta jäi ilman asumistukea

Syy tähän on se, että pariskunnan asunto luokitellaan rakennuslain kaavassa vapaa-ajan asunnoksi.

Pariskunta ja heidän vuokranantajansa ovat yrittäneet saada mökin sijaintikunnan rakennusvalvonnalta rakennuslupaa, jossa rakennuksen käyttötarkoitus muutettaisiin vakituiseksi asunnoksi. Lupaa ei kuitenkaan ole myönnetty.

Edes vuokranantajan Kelalle tekemä asunnon kuntoselvitys ei vaikuttanut tukipäätökseen.

– Vuokranantaja selvitti asuntomme kunnon Kelalle, mutta se ei riitä, vaan Kela haluaisi sen tietyn paperin rakennusviranomaiselta, pariskunta kertoo Aamulehdelle.

Päätöksen seurauksena noin 400 euroa kuukaudessa menettävä pariskunta on tuohtunut asiasta. Heidän mukaansa on kohtuutonta, ettei lähes omakotiasumista vastaavaan mökkiin myönnetä asumistukea, kun taas asumiskelvottomiin, mutta vakituisiksi asunnoiksi lukeutuviin asuntoihin on mahdollista saada tukea.

– Ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, asuvatko he vakituisessa vai vapaa-ajan asunnossa, Kiirana esiintyvä nainen toteaa Aamulehdelle.

Tuen myöntäminen tapauskohtaista

Kelan suunnittelija Mirja Peltonen korostaa MTV Uutisille, että yleisen asumistuen myöntäminen perustuu lakiin, jonka mukaan asunnon on oltava vakinaiseen asumiskäyttöön tarkoitettu, jotta tukea voidaan myöntää.

– Asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi silloin, kun viranomaiset ovat hyväksyneet sen pysyvään asumiskäyttöön, Peltonen selvittää.

– Jos vapaa-ajan asunto on perheen ainoa asunto, niin sitten pyydetään selvityksiä. Tilanne harkitaan saatujen selvitysten perusteella ja katsotaan tapauskohtaisesti, Peltonen kuitenkin lisää.

Peltonen ei voi kommentoida yksityistapauksia. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvin harvinaista, että vapaa-ajan asuntoon haetaan asumistukia.

Kesämökillä asutaan ”vailla vakinaista asuntoa”

Kela saa asumistiedot maistraatin ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Sisä-Suomen maistraatin henkikirjoittaja Jorma Martin vahvistaa, että kunnan rakennusvalvonnan määrittelemä rakennuksen käyttötarkoitus ratkaisee voiko asuntoon saada vakituisen osoitteen.

– Maistraatti ei voi väestötietojärjestelmään muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Ohjaamme asiakkaan kääntymään kunnan rakennusvalvonnan puoleen, koska kunnan rakennusvalvonta määrittelee rakennuksen käyttötarkoituksen. Maistraatin tallettama asumismerkintä ei kuitenkaan juridisesti sido muita viranomaisia kuten verohallintoja ja Kelaa, joille voi esittää selvitystä todellisesta asumistilanteesta.

Vaikka vapaa-ajan asunnoksi luokiteltavaan asuntoon ei voikaan vakituista osoitetta saada, voi vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan saada kotikunnakseen ja rakennuksen osoitteen postitusosoitteekseen.

– Kesämökkikunnan voi saada kotikunnaksi, jos siellä asuvalla ei ole yhteyksiä muihin kuntiin ja siellä oikeasti asuu. Väestötietojärjestelmään laitetaan kuitenkin merkintä ”vailla vakinaista asuntoa”, Martin selventää.

Maistraatit noudattavat linjauksessaan vuonna 2014 voimaan tullutta yhtenäistämisohjetta, jonka mukaan rakennusvalvonnan vapaa-ajan asunnoksi määrittämää asuntoa ei voida kirjata väestötietojärjestelmään henkilön vakituiseksi asunnoksi.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.