Näin meteorologin työ on muuttunut: Käsin piirretyistä kartoista virtuaalistudioihin

MTV Uutisten meteorologi Visa Salojärvi aloitti työt meteorologina vuonna 1974 Ilmatieteen laitoksella, joka oli tuolloin valtakunnan ainut sääuutisia tarjonnut taho.

Sään ennustaminen oli 1970-luvulla kovin erilaista kuin nykyään.

– Säähavainnot tehtiin maailmalla ja meteorologit analysoivat ja piirsivät ne Ilmatieteen laitoksella käsin. Osaamista piti käyttää kovasti, sillä säämalli ei kertonut kaikkea mitä se nykyään kertoo, Salojärvi muistelee.

Ennusteet olivatkin aikanaan laveampia kuin nykyään.

– Sanamuodot olivat laajempia, esimerkiksi lämpötila esitettiin 15–20 asteen välillä tai puhuttiin että sää on ”keskimääräistä kylmempää tai lämpimämpää”, Salojärvi esittää.

Numeeristen säämallien puuttuminen sai meteorologit monesti turvautumaan vanhoihin ennustustapoihin.

– Säätilanteiden kehittymistä analysoitiin muun muassa aikaisempien vastaavien tilanteiden avulla ja tehtiin päätelmiä, miten jokin sääilmiö voisi kehittyä tältä pohjalta. Menetelmä ei kuitenkaan ollut kovin toimiva, sillä säällä ei ole tapana toistaa itseään, Salojärvi muistuttaa.

Toisin kuin nykyään, aikaisemmin säätä oli myös tapana ennustaa vain päiväksi tai pariksi kerrallaan.

–  Sääennusteet eivät olleet niin sanotusti ylitarkkoja, Salojärvi sanoo.

Suuret suuntalinjat säilyvät

Kun Salojärvi aloitti MTV Uutisten ja Huomenta Suomen meteorologina kokoaikaisesti vuonna 1996, säätiedot haettiin yhä aamuisin Ilmatieteen laitokselta.

– Menimme sinne aamuyöstä, jolloin päivystävä meteorologi kertoi kantansa päivän säähän. Sitä oli pakko noudattaa, sillä tuohon aikaan oli olemassa vain yksi sää.

– Tämän jälkeen piirsimme sääkartan sellaiseen muotoon, että se voitiin näyttää televisiossa, Salojärvi muistelee.

Tulevaisuudessa sääennusteista tulee yhä tarkempia ja tarkempia. Virtuaalistudiot yleistyvät ja sääennusteita opitaan kenties simuloimaan kolmiulotteisesti.

Nykyään koneet myös laskevat sääennusteet hyvin pitkälle, mutta kokematon voi yhä valita malleista väärin.

 – Käsin piirtäminen on jäänyt pois. Karttoja stilisoidaan silti. Piirrämme niihin yhä esimerkiksi värillisiä viivoja esittämään rintamia ja asettelemme salamoita todennäköisiin paikkoihin, Salojärvi sanoo.

Yksi asia on kuitenkin niin kuin ennenkin.

Sadan prosentin varmuudella sääennusteita tuskin pystytään koskaan tekemään.

– Suuret suuntaviivat osataan jatkossakin sanoa, mutta arvoituksellisuus tulee säilymään, Salojärvi summaa.

Katso ylhäältä videolta säävideo vuodelta 1982! Tuolloin sään lukivat uutisankkurit.