Kriisipuhelin päivystää läpi joulunpyhien numerossa 09 2525 0111.
Joulu on kiireistä aikaa MIELI ry:n kriisipuhelimelle.
– Puheluita tulee koko ajan. Joulu on ruuhkaista aikaa kriisipuhelimessa, kertoo kriisityöntekijä Taina Risto.
Tänä vuonna puheluiden teemat ovat olleet samankaltaisia kuin aiempinakin jouluina. Puheluissa kuuluvat yksinäisyys, mielenterveyteen liittyvät ongelmat kuten ahdistus ja masennus sekä elämän isot muutokset ja yllättävät kriisit kuten perhe- ja parisuhdekriisit.
– Joulussa on sellainen erityinen piirre, että se moninkertaistaa näitä vaikeita tuntoja ja jopa altistaa niille.
MIELI ry:n Kriisipuhelimen aukioloajat
|
Syviin mietteisiin
Puheluiden kestot vaihtelevat muutamasta minuutista vajaaseen tuntiin. Puheluissa on Riston mukaan selkeä kaari.
– Kriisityöntekijä huomaa, kun soittaja tuntuu olevan jo vähän helpottunut. Soittaja sanoo sen usein itsekin, että tästä oli paljon apua. Niin tapahtuu hyvin usein.
Kun kriisipuhelimen päivystäjästä tuntuu siltä, että puhelua voisi alkaa lopetella, saatetaan jutella siitä, mitä puhelun jälkeen tapahtuu. Pitäisikö seuraavaksi mennä nukkumaan, syödä lounasta vai käydä ulkona.
– Monesti puhelut vievät niin syviin mietteisiin, että sieltä on hyvä palauttaa ihmistä takaisin.
Lue myös: Yksinäisyyttä, väkivaltaa, ahdistusta? Näin saat kriisiapua pyhinä
Tapanina ruuhkaista
Risto mainitsee kaksi erityistä soittajaryhmää: miehet ja nuoret.
Miehille voi olla vaikea puhua tuntemuksistaan, jolloin anonyymi henkilö kriisipuhelimen toisessa päässä voi olla turvallinen tapa purkaa omia tuntojaan.
Myös nuorille tuntematon henkilö voi olla se, jolle uskaltaa puhua peloista. Moni nuori soittaja on voinut kokea rankan lapsuuden, jolloin joulunviettoon perheen luokse palaaminen voi ahdistaa.
Joulun ruuhkaisin päivä kriisipuhelimessa oli viime vuonna tapaninpäivä. Sitä se voi Riston mukaan olla tänäkin vuonna, sillä siihen mennessä tilanteet ovat voineet päästä kriisiytymään usean päivän yhdessä olon jälkeen.
– Valitettavan usein niissä on mukana alkoholi. Monen päivän yhdessäolon aikana voidaan myös huomata, että jonkun perheenjäsenen psyykkinen vointi onkin niin huono, että apua pitäisi saada. Silloin soitetaan neuvoa kriisipuhelimesta.
Lue myös: Joulun tietopaketti: Näin palveluja saa eri puolilla Suomea joulunpyhinä
Apua itsetuhoisuuteen
Yksi merkittävä soitonaihe on itsetuhoisuus. Itsemurhapuheluita tulee kriisipuhelimeen päivittäin myös joulunajan ulkopuolella.
– Onneksi niitä puheluita ymmärretään meille soittaa. Kriisipuhelinhan on alun perin perustettu itsemurhien ehkäisyyn. Tässä meillä on yhä tärkeä rooli, Risto sanoo.
Miten puhelu itsetuhoisen henkilön kanssa yleensä etenee?
– Se on aina hyvin tärkeä puhelu. Siinä yritetään keskustelulla laukaista se tilanne.
Usein keskustelu auttaa, ja soittaja saattaa jopa luopua itsemurha-aikeistaan. Soitto kriisipuhelimeen on monesti ensimmäinen kerta, kun ihminen pystyy sanomaan ääneen suunnittelevansa oman henkensä riistämistä.
Riston mukaan kysymys itsemurhasuunnitelmista on syytä kysyä. Se on hyvä alku pohdinnalle.
– Sitä ei ole vaarallista kysyä, vaan se kuuluukin kysyä. On helpottavaa tunnustaa se jollekin, ja ehkä kaikkein helpointa anonyymille auttajalle.
"Puhuminen helpottaa"
Jos keskustelu ei auta ja tosi on kyseessä, niin itsemurhaa suunnitteleva ohjataan soittamaan hätänumeroon 112. Joskus hätäpuhelun tekee kriisityöntekijä.
Joissain tapauksissa ihminen ohjataan myös itse menemään päivystykseen, jos vaikutta siltä, että henkilö pystyy sinne itse menemään.
Riston mukaan päivystäjillä on useimmiten sellainen tunne, että he pystyvät auttamaan. Lähestulkoon aina puhelusta on apua.
– Puhuminen helpottaa ja sen tässä työssä huomaa. Kannattaa soittaa. Koskaan ei kannata jäädä yksin.