Moni nuori haki tänäkin jouluna apua turvakodista: "Joskus kriisiytyminen saattaa olla hyvästäkin"

Turvatalot eri puolilla Suomea ovat tänäkin jouluna vastaanottaneet nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta voi viettää joulua kotonaan. Turvataloon hakeutuvien nuorten tilanteet ovat hyvin moninaisia, sanoo Punaisen Ristin (SPR) kriisi- ja perhetyöntekijä Jussi Mellin.

–  Jokin ei ole kunnossa hänen elämässään tai hänen perheessään. Siinä voi olla tietyn ikäkauden problematiikat säännöistä, käyttäytymisestä, koulumenestyksestä, tapahtumista kavereiden kanssa tai netissä tai puhelimella olosta, SPR:n nuorten turvatalossa Turussa työskentelevä Mellin sanoo STT:lle.

Myös nuoren tai jonkun perheenjäsenen mielenterveysongelmat tai päihteiden käyttö voi olla kriisin syy.

– Jos joku ei voi hyvin, se vaikuttaa koko perheeseen. Monesti se nuori, joka hakeutuu turvataloon, hakee tavallaan apua koko perheelle. Nuori saattaa olla venttiili, joka päästää paineita ulos ja kertoo muille sellaisesta asiasta, johon perhe ei ole osannut tarttua tai käsitellä sitä.

Joulun luonne perhejuhlana voi Mellinin mukaan aiheuttaa monille paineita, jotka saattavat kiristää välejä perheen sisällä.

–  Vaikka on ristiriitoja ja erimielisyyksiä, joulu saatetaan haluta pitää tietynlaisena. Kun perhe, jossa on kriisejä tai ristiriitoja viettää pitkään samassa paikassa ja joutuu esittämään ja elämään niin, ettei mitään olisi, kriisit voivat näyttäytyä vasta joulun jälkeen.

– Joskus kriisiytyminen saattaa olla hyvästäkin, Mellin sanoo.

–  Sitten asiat tulevat puheeksi ja monta kertaa se, että nuori tai perhe hakee apua turvatalolta, ei ole mikään maailmanloppu. Ei ole heikkouden osoitus hakea apua.

Villasukat, jouluruokaa ja keskusteluapua

Turvatalossa nuorille pyritään tekemään mahdollisimman hyvä joulu, Mellin sanoo.

–  Perinteistä jouluruokaa on kaappi täynnä, toki otetaan kaikkien toiveet ja ruokavaliot huomioon, on kasvispuolen kinkkua ja on ihan lihakinkkua.

Kuusi on, joululaulut soivat ja glögiä ja suklaata on tarjolla, Mellin lisää.

–  Toki me nuorille hommataan paketteja, vaikkakin sieltä saattaa löytyä niinkin arkisia asioita kuin villasukat ja suklaarasia. Monelle se pieni ja arkinen juttu kuitenkin on tosi mukava siinä tilanteessa.

Nuori voi viettää turvatalossa sen aikaa, kun itse kokee sopivaksi.

–  Jos joku pitkäaikainen kriisi on puskenut päälle ja nuori on joutunut tänne, niin ei sitä välttämättä kovin lyhyessä ajassa pysty saamaan auki eikä nuori pysty puhumaan siitä ja ei nähdä asian ydintä. Sen takia täytyy rauhoittua.

Apua tarjolla chatissa, puhelimessa ja turvataloissa

Keskustelu- ja kriisiapua on saatavilla joulun pyhinä puhelimessa, chatissa sekä turvakodeissa eri puolilla Suomea. Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116  111 joka päivä kello 14–17.

Punaisen ristin nuorten turvatalot palvelevat joulun pyhinä Espoossa, Turussa ja Tampereella. Turvataloissa on kriisi- ja perhetyöntekijöitä ja paikalle voi mennä keskustelemaan ja tarvittaessa nuori voi yöpyä turvalossa.

Lisäksi Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämä Sekasin-chat on auki 7–24 ja valtakunnallinen kriisipuhelin 15–7 numerossa 010 195 202. SPR:n Joulupuuro-chat on joulupäivänä auki 15–18.

Kirkon palveleva puhelin päivystää numerossa 0400 22 1180 kello 18–01 ja kirkon chat-palvelu kello 16–20.

Nollalinja tarjoaa apua vuorokauden ympäri lähisuhdeväkivallan uhreille numerossa 080  005  005. Eripuolilla Suomea palvelee kellon ympäri myös useita turvakoteja, joihin voi soittaa milloin vain. Turvakodit ovat tarkoitettu naisille, miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille, ja ne ovat maksuttomia.

Lue myös:

    Uusimmat