Kelassa epäillään vuosittain noin tuhatta sosiaaliturvan väärinkäytöstä. Eniten huijareille lohkeaa rahaa työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta. Suurin yksittäinen petos on ollut arvoltaan 156 000 euroa. Vaikka väärinkäytön jatkuminen on täysin rekistereiden ulkopuolella elävälle periaatteessa mahdollista, enemmistö huijareista saadaan kiinni muutamassa kuukaudessa.
– Kelan toimeenpanemissa etuuksissa väärinkäytöt kohdistuvat enimmäkseen työmarkkinatuesta ja työttömän peruspäivärahasta koostuvaan työttömyysturvaan sekä yleiseen asumistukeen. Vuonna 2012 kaikista ilmi tulleista noin tuhannesta väärinkäytösepäilystä nämä kaksi muodostivat lähes 80 prosenttia, johtava tutkija Mikko Niemelä Kelasta kertoo.
Väärinkäytökset kytkeytyvät usein tulojen muutoksiin.
– Yleisin tapaus lienee se, että ihminen ilmoittaa, ettei ole töissä, vaikka on. Myös muutokset kotitalouden rakenteissa nousevat esille. Ei siis esimerkiksi ilmoiteta, että samaan asuntoon muuttaa työssäkäyvä aikuinen.
Jonkin verran käytetään väärin myös opintotukea, kotihoidontukea, eläkkeitä sekä sairaanhoitokorvauksia.
– Sairaanhoitokorvauksissa huijataan kuitenkin vähemmän kuin yleensä luullaan: vuonna 2012 epäillyistä väärinkäytöistä vain 2,4 prosenttia liittyi niihin. Väärinkäytökset tuntuvat ehkä enemmän sairaslomapäivissä, joiden maksumiehenä on työnantaja, Niemelä huomauttaa.
Colourbox.com
Viranomaisyhteistyötä ja kansalaisilmoituksia
Miten Kela löytää huijarit?
– Esimerkiksi ajamalla Kelan rekisterejä ristiin verohallinnon rekisterien kanssa. Tällöin voidaan huomata, etteivät henkilön tulotiedot täsmää. Tarkistuksia tehdään systemaattisesti useamman kerran vuodessa.
Viranomaisyhteistyötä tehdään verohallinnon lisäksi kuntien sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Tietoja saadaan myös oppilaitoksista ja isännöitsijöiltä.
– Osa epäilyistä tulee kansalaispalautteena. Tavalliset ihmiset tekevät ilmoituksia viikoittain, ja pääsääntöisesti Kelassa tutkitaan ne kaikki.
Huijaukset paljastuvat melko nopeasti
Yksi väärinkäyttäjä saa huijattua Kelalta keskimäärin noin 1600–1800 euroa.
– Tämän perusteella voidaan sanoa, että tukien väärinkäyttö ei onnistu kovin pitkään. Etuuksia ehditään saada ehkä muutaman kuukauden ajan ennen kuin jäädään kiinni.
Joitain suurempia petoksia voi sen sijaan luonnehtia jo ammattimaisiksi.
– Tällöin toiminta liittyy laajemmin muuhun harmaaseen talouteen, jota ilmenee esimerkiksi rakennus- ja ravintola-alalla.
– Vuonna 2004 eräässä tapauksessa huijattiin Kelalta 156 000 euroa. Muuten väärinkäytökset ovat pyörineet viime vuosina enimmillään noin 40 000 eurossa. Toki silloinkin toiminta on jo aika laajamittaista ja systemaattista, Niemelä sanoo.
Valtioneuvoston periaatepäätös harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina 2012–2015 hyväksyttiin runsaat puolitoista vuotta sitten. Rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa on tehostettu ottamalla työmailla käyttöön pakollinen kuvallinen tunnistekortti, jossa on veronumero.
– Tällainen identifikaatiolappu, jonka pitää olla jatkuvasti nähtävillä, vähentää huijaamista, Niemelä arvelee.
Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Väärinkäytöksen jatkuminen mahdollista
Väärinkäyttöepäilyn ilmetessä Kela tutkii tapausta ensin itse.
– Jos kriteerit huijauksesta täyttyvät, tiedot lähetetään edelleen poliisin esitutkintaan. Esitutkintaan etenee meiltä vuosittain noin 60–70 prosenttia ilmenneistä väärinkäyttöepäilyistä. Yleensä niistä saa petostuomion. Pienemmissä tapauksissa se tarkoittanee sakkorangaistusta, mutta esimerkiksi aiemmin mainitussa 156 000 euron huijauksessa jo kovempaa tuomiota.
– Kela ei langeta väärinkäyttäjille minkäänlaista "karenssia" huijauksen takia. Lainsäädäntö ei salli sellaista. Kelan tehtävänä on toteuttaa sosiaaliturvalainsäädäntöä – jos joku on pykälien mukaan oikeutettu vaikka asumis- tai opintotukeen, niin silloin hän myös saa sitä.
Niemelä muistuttaa, että vahinko on erotettava tahallisuudesta.
– Jos tapaus viedään poliisin tutkintaan, rikoksen tunnusmerkistö täytyy huomata jo Kelan omassa tarkastuksessa. Tahattomia liikamaksuja sattuu, eikä niitä lasketa väärinkäytöksiksi. Jos esimerkiksi opiskelija ylittää tulorajan, emme tietenkään syytä häntä väärinkäytöstä vaan perimme ylimääräisen tuen takaisin.
Arvioita siitä, kuinka moni väärinkäyttötapaus jää tulematta ilmi, Kelassa ei ole tehty.
– Jos onnistuu elämään täysin systeemin ulkopuolella, ei saa mistään verotettavaa tuloa ja tekee työt pimeänä, totta kai esimerkiksi työttömyysturvan nostaminen ja siten väärinkäytön jatkuminen on mahdollista. Tällöin on tosin asuttavakin yksin, ettei asuinkumppanin näkyminen rekistereissä paljasta huijausta – ja oltava naapurit, jotka eivät soita Kelaan, että "se lähtee joka päivä töihin".
Toimentulotuesta tilastointi puutteellista
Niemelä muistuttaa, että vaikka Kelan toimeenpanemien etuuksien väärinkäytöt tilastoidaan hyvin, kaikkiaan raportointiin jää iso aukko.
Jos huijari ei näy rekistereissä, väärinkäyttö voi jatkua.Colourbox.com
– Sosiaaliturvan väärinkäytösten tilastoinnin suurin puute Suomessa on, että kuntien menetelmät kirjata toimeentulotuen väärinkäytöksiä ovat vaihtelevat. Oletettavasti siihen panostaminen kuitenkin kannattaisi: työttömyys- ja asumistuki, joihin väärinkäytökset Kelan osalta painottuvat, ovat yleensä yhteydessä toimeentulotukeen. Ongelma siis liittynee myös siihen.
Tämän vuoden sosiaalibarometrissä sosiaalitukien väärinkäytön laajuutta arvioitiin tiedustelemalla sosiaalijohtajien, Kelan toimistojohtajien ja TE-toimistojen johtajien käsityksiä asiasta.
– Vastanneista 70 prosenttia arvioi väärinkäytön olevan hyvin tai melko harvinaista, Niemelä sanoo.
– Kun otetaan huomioon, että Kela maksaa etuuksia ulos noin 12 miljardia euroa vuodessa ja väärinkäytökset pyörivät noin neljässä miljoonassa eurossa vuodessa, niin siinä mielessä laajuus ei todella olekaan iso. Itse asiassa se on noin 0,03 prosenttia kaikista maksetuista tuista.
Toisaalta Niemelä ei halua vähätellä ongelmaa.
– Kun vuoden tuhat epäilyä jakaa 365:llä, niin se tarkoittaa vajaata kolmea väärinkäytösepäilyä päivässä. Eikä neljä miljoonaa euroakaan ole mikään pikkusumma – on hyvä, että väärinkäytökset selvittämällä veronmaksajien rahat saadaan tavallaan perittyä takaisin.
