Näin joulunviettosi kuormittaa vähiten - Marttojen vinkit ekojouluun

Ympäristönsä tiedostava juhlija kattaa esimerkiksi joulupöytänsä varsin helposti sellaiseksi, että se ei kuormita luontoa. Kasvispainotteinen joulupöytä on ympäristöä vähemmän rasittavampi vaihtoehto kuin liharuokia notkuva ateria.

– Hyviä valintoja ovat perinteiset suomalaiset jouluruuat. Eli katetaan pöytään sellaista kasvisvoittoista ruokaa, jota meidän laatikot ja rosollit ja salaatit hyvinkin ovat. Kotimaisesta omenasta saa tehtyä erinomaisen kiisselin vaikka jälkiruuaksi, kertoo kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista.

Mutta ei joulukinkun syöjänkään tarvitse viettää pyhiä tunnontuskissa. Kinkku tai kalkkuna on naudanlihaa parempi valinta joulupöytään. Myös silliä ja silakkaa saa syödä hyvällä omalla tunnolla.

– Lohtakin voi kattaa pöytään, kunhan varmistaa, ettei se ole uhanalaista Itämeren villilohta. Joulupöytään kannattaa valita sellaisia kalalajeja, jotka ovat vielä kestävillä kannoilla, Pikkarainen linjaa.

Ympäristön ystävä vähentää myös juustoilla herkuttelua. Joulupuuro kannattaa puolestaan keittää muusta kuin riisistä.

– Joulupuuro olisi hyvä riisin sijasta keittää ohrasta, kotimaisesta ohrasta, joka on meillä muutenkin perinteinen ja hyvä puuroaines. Juustopöytä puolestaan olisi järkevämpää kattaa vähän kevyemmäksi, että valitsee muutaman juuston, jos niitä haluaa jouluna syödä.

Laatikoista piiraspohja, kinkusta pitsaa

Pikkaraisen mukaan ekologisen joulunviettäjän on kaikkein tärkeintä arvioida ruuan määrä oikein.

– Kannattaa istua alas kunnolla koko perheen voimin ja miettiä, kuinka suurella joukolla jouluna ollaan koolla. Mietitään tarkkaan se ruuan määrä, ettei ihan vain tavan vuoksi tehdä hirvittävää määrää laatikoita ja valtavan suurta kinkkua, Pikkarainen sanoo.

Pikkarainen muistuttaa, että järjettömintä on heittää ruokaa pois. Jos jouluruokia jää kuitenkin huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta yli, ruuat kannattaa pakastaa ja ottaa käyttöön kuitenkin melko pian.

– Kinkkua saa pakastaa ja sitä voi myöhemmin käyttää vaikka pitsoihin tai pastakastikkeisiin tai lämpimiin voileipiin. Laatikoista voi tehdä piiraspohjia tai käyttää piiraiden täytteenä.

Kuusi havuista vai muovista?

Kuusi kuuluu joulujuhlaan yhtä oleellisesti kuin ruoka. Mutta onko perinteinen joulukuusi ekologinen vaihtoehto, pitääkö havukuusi vaihtaa muoviseen kuuseen?

– Kuusen pitää olla kyllä aito. Sen muovisen valmistukseen on käytetty vaikka mitä. Aito kuusi näyttää paremmalta ja tuoksuukin parhaimmalta, Pikkarainen toteaa.

Kuusen valinnassa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mistä sen hankkii.

– Kuusikaupoilla kannattaa turvautua perinteiseen suomalaiseen kauppiaaseen, silloin saa ekologisen ja hyvän suomalaisen kuusen. Tai mikäli on lupa, ekologinen juhlija voi hakea kuusen itse metsästä. Nämä ovat takuuvarmoja ekologisia vaihtoehtoja, kotitalousnevuoja Pikkarainen linjaa.

Ikkunapesu oiva lahja

Joululahjojen hankinnassa Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen kehottaa käyttämään paitsi aikaa myös harkintaa.

– Minä käyttäisin omaa intuitiota ja paperia ja kynää. Mitä se sisar tai veli on tässä vuoden varrella sanonut tarvitsevansa. Tai jos ei mitään tule mieleen, puhelin käteen ja kysyy ihan suoraan mille olisi tarvetta. Niitä lahjoja voisi, jos ei hankkia, ainakin harkita ihan ympäri vuoden.

Myös aineettomat lahjat ovat ekologiselle joulunviettäjälle järkeviä vaihtoehtoja.

– Yhteinen aika, yhteinen tekeminen tai vaikkapa ikkunoiden pesu ensi keväänä. Ne ovat erinomaisia lahjoja. Eli oikeasti niitä lahjoja mietittäisiin, eikä vain ostettaisi pakosta ja sitten jotain turhaa.

Lahjat voi paperien lisäksi kääriä vaikkapa paperikasseihin ja käyttää aiempina vuosina siististi talteen pakattuja lahjapapereita.

– Jos tulee pusseja ja kasseja, niin nehän ovat itsessään oiva paketti. Lahjoja avatessa pitäisi vain muistaa, että se ei mene repimiseksi. Korteista voi leikata seuraavalle vuodelle uusia kortteja ja vaikka koristeita. Kaikkia kääreitä, kuvia ja kortteja voi hyvin uusiokäyttää.