Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen lintuihin: elinala kutistuu, pesintä muuttuu, lajit uhanalaistuvat...

Karkeasti ottaen pohjoiset lajit ovat kärsineet ja eteläiset lajit hyötyneet ilmastonmuutoksesta. Suomen lintulajit ovat kirjan mukaan siirtyneet 1970- ja 2010 -lukujen välissä keskimäärin 37 kilometriä pohjoiseen ja koilliseen.

– Suomeen on levinnyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana useita uusia lintulajeja ja toisaalta pohjoiset lajit ovat uhanalaistuneet ja vetäytyneet yhä kauemmas pohjoiseen. Myös esimerkiksi kevät- ja syysmuuton sekä pesinnän ajankohdat ovat muuttuneet nopeasti, Lehikoinen kertoo.

Pihlajaniemen mukaan tunturilajien jo aikaisemminkin rajallinen elinala kutistuu koko ajan. Toiset kärsijät ovat pohjoisia metsä- ja suolajeja. Esimerkiksi järripeipot ovat olleet aikaisemmin pohjoisten metsien valtalaji, mutta ne ovat vähentyneet vauhdikkaasti Metsä-Lapissa ja muutenkin Suomen pohjoisosissa.

Lue myös: Petolinnut kaupunkilaistuvat vauhdilla – nyt keskellä Helsinkiä pesää viimeistelee merikotkapari

Teeren ja metson levinneisyysalueen painopiste on siirtynyt kohti pohjoista. Metso on jo harvinaistunut eteläisessä Suomessa. Pihlajaniemi kertoo, että teeren on havaittu pesivän aiempaa aikaisemmin keväiden aikaistuttua. Se merkitsee sitä, että poikaset kuoriutuvat kylmempään säähän, jolloin poikasten kuolleisuus kasvaa.

– Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka monimutkaisia ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat.

Monien lajien talvehtiminen onnistuu Suomessa

Aiempaa lämpimämmät talvet ja keväät ovat mahdollistaneet monille lintulajeille talvehdinnan Suomessa. Lehikoisen mukaan tällainen on esimerkiksi peukaloinen, joka talvehtii jo varsin runsaana Lounais-Suomessa. Myös vesilinnuissa on aiempaa enemmän talvehtijoita.

– Aikaisemmin meillä oli hyvin pieniä määriä vaikka tukkasotkia ja telkkiä talvehtimassa, kun meri oli pääasiassa jäässä. Nyt kun jääpeite on harvinaisempaa ja hyvin harvoin kattaa enää lounaissaaristoa, monien vesilintujen määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti, Lehikoinen kertoo.

Lue myös: Jänis ja norppa vaikeuksissa, villisika köpöttelee tyytyväisenä – erittäin lauha talvi tuottaa ongelmia suurimmalle osalle eläimistä

Kokonaan uusi Suomessa pesivä laji on esimerkiksi ruokosirkkalintu. Harmaahaikara pesi Suomessa jo 1960–70-luvuilla, mutta on sittemmin runsastunut selvästi. Tulokkaat ovat Pihlajaniemen mukaan useimmiten ruovikoiden tai rehevien kosteikoiden lajeja. Niitä auttaa ilmastonmuutoksen lisäksi vesistöjen rehevöityminen.

Muuttolintujen talvehtimisympäristöissä muutoksia

Lehikoinen painottaa, ettei kannata keskittyä pelkästään omaan paikalliseen näkökulmaan, vaan näkökulman on oltava laajempi. Esimerkiksi Suomeen leviävät lintulajit näyttävät runsastuvan, mutta levinneisyysalueen eteläreunassa ne saattavat olla pulassa.

– Tilanne voi olla Suomessa hyvin erityyppinen kuin mitä se on Euroopan mittakaavassa, Lehikoinen sanoo.

Lue myös: Uskomaton ennätys! Mustarastas pesi onnistuneesti Espoossa keskellä talvea

Muuttolintujen esiintymiseen Suomessa vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset niiden talvehtimisalueilla. Saharan eteläpuolella kuivuudet ovat käyneet entistä yleisemmäksi. Pihlajaniemi ottaa esimerkiksi suokukon harventumisen talvehtimisalueen vaikutuksesta.

– Suokukko on taantunut meillä hurjaa vauhtia. Kanta on supistunut 90 prosenttia 30 vuodessa, hän kertoo.