Yleisradioyhtiöiden on toimitettava viisukappaleensa EBUlle 11. maaliskuuta mennessä, joten lähiviikkoina odotetaan päätöstä siitä, onko Israelin kappaleen sanoitus Euroviisujen sääntöjen mukainen. Viisujen säännöissä on linjattu, ettei Euroviisuja saa millään tavalla politisoida tai välineellistää, tai muulla tavoin aiheuttaa niille huonoa mainetta.
Euroviisujen historiaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija Zoë Jay sekä juutalaisen kulttuurin dosentti Riikka Tuori Helsingin yliopistosta katsovat kappaleen selkeästi viittaavan Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäykseen. Selkein viittaus on tietenkin kappaleen nimi.
Israelin johtokaan ei tunnu piilottelevan kappaleen ajankohtaisuutta, vaikka kiistääkin, että se olisi poliittinen. Kulttuuriministeri Miki Zohar on sanonut kappaleen ilmaisevan Israelin ja israelilaisten tuntoja tällä hetkellä.
Laulun esittäjä, 20-vuotias Eden Golan valittiin edustajaksi television kykykilpailussa. Kappale sen sijaan valittiin sisäisellä valinnalla.
"Ei koskaan enää"
October Rain on enimmäkseen englanniksi, mutta sisältää myös muutaman rivin hepreaa. Kappaleen alussa kertoja pyytää historian kirjoittajia seisomaan rinnallaan.
– Hallitukset ja muut valtion instituutiot ja tärkeät kansalliset hahmot usein viittaavat historiaan, kun he yrittävät legitimoida asiaansa. Se saa heidät näyttämään siltä, että heidän tarinansa ulottuu pitkälle historiaan, Jay sanoo.
Paljon huomiota on herättänyt tekstin rivi "tunteja, tunteja ja kukkia". Israelissa sotilasslangissa kukat tarkoittavat kaatuneita sotilaita.
– Lokakuun 7. päivän prosessi lähti aikaisin aamulla liikkeelle, se kesti tunteja, ja uhreja tuli koko ajan. Viittaus selvästi tuntuisi olevan siihen, Tuori sanoo.
Myös Jay pitää viittausta selvänä. Hän kiinnittää huomiota seuraavaan riviin, jonka mukaan elämä ei ole pelkureiden peliä.
Euroviisut järjestetään toukokuussa Malmössä.AFP / Lehtikuva
Sanoituksissa esiintyy myös fraasi "never again" (ei koskaan enää), joka on liitetty holokaustiin ja muihin kansanmurhiin sekä juutalaisvainoihin.
– Se on varmasti intertekstuaalinen viittaus siihen, että holokausti ei saa enää ikinä toistua, Tuori sanoo.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on ilmaistu tukea Israelille tunnisteella "Never again is now" (ei koskaan enää on nyt).
Tuori nostaa esiin myös kohdan "ihmiset lähtevät, mutta eivät sano hyvästi".
– Lapset lähtivät festareille, ja se oli sitten siinä, he eivät ehtineet edes sanoa hyvästejä perheelleen. Kohdassa viitataan mahdollisesti myös pitkittyneeseen panttivankitilanteeseen, kun tietoa omaisten kohtalosta ei ole.
Ohut teksti
Tuori löytää tekstistä viittauksia israelilaisten tunne-elämään Hamasin iskun jälkeen.
– Lopun hepreankielinen "ei ole tilaa hengittää" puhuttelee suoraan israelilaisia. Se kääntyy suoraan sellaiseen tukehtumisen tunteeseen.
"Arvoituksellisesta matkasta kiinni pitäminen" taas voisi viitata hallinnan tunteen menettämiseen ja turvallisuuden tunteen pettämiseen, Tuori pohtii.
