Viimeksi näin jyrkkä pudotus uusissa asuntohankkeissa oli vuosien 2008-2009 finanssikriisin aikaan. Rakentamisen väheneminen ei ole OP:n ekonomistin mukaan yllättävää.
Asuntorakentamisen hyytymistä jännittävät alan työntekijät, mutta samalla asunnonostajat miettivät sen vaikutusta uusien asuntojen tarjontaan ja hintoihin. Kun uusien talojen rakentamista ei juuri aloiteta, se vaikuttaa myös Suomen talouskasvuun.
Uudet asuntohankkeet voivat vähentyä tänä vuonna jopa puoleen edellisvuodesta, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo STT:lle.
– Jos viime vuonna aloitettiin noin 38 000 asunnon rakentaminen, niin tänä vuonna se putoaa ehkä noin 20 000 uuteen asuntohankkeeseen, Vihmo sanoo.
Viimeksi näin jyrkkä pudotus uusissa asuntohankkeissa on Vihmon mukaan ollut vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikaan. Nykytilanne on yrityksille vaikea.
– Jos katsotaan yrityssuhdannebarometrejä, niin rakennusyritykset näkevät loppuvuoden synkeänä. Se johtuu rahoitusvaikeuksista ja kysynnän hiipumisesta. Tulemme näkemään syksyllä lisääntyvissä määrin konkursseja.
Kun uudet asunnot eivät käy kaupaksi, rakennusalan loppuvuosi ja ensi vuosi eivät näytä valoisilta. Esimerkiksi rakennusyhtiö SRV myi tammi-kesäkuun aikana vain kolme asuntoa. Rakennusyhtiö YIT kertoi elokuussa, että se ei päättänyt aloittaa yhtäkään uutta asuntohanketta Suomessa vuoden toisella neljänneksellä.
Lue myös: HS: Uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen hyytyi pääkaupunkiseudulla
Näillä kolmella tavalla tilanne vaikuttaa työllisyyteen, asuntojen hintoihin ja Suomen talouskasvuun:
1. Työttömien ja lomautettujen määrä kasvaa
Vaikka uusien asuntojen rakentaminen on hidastunut huomattavasti, on rakennusalan työllisyys pysynyt työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larjan mukaan vielä vakaana. Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä on kuitenkin kasvanut.
– Rakennustyöntekijöitä on tällä hetkellä 1 600 enemmän lomautettuna kuin viime vuonna. Lomautetut näkyvät työllisyystilastoissa ensimmäiset kolme kuukautta työllisinä, joten työllisyyden lasku näkyy todennäköisesti vähän viiveellä, Larja sanoo STT:lle.
Rakennusalan työttömyys kasvaa Larjan mukaan ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen tilanne tasaantuu ja työllisyys lähtee kasvuun lähempänä vuotta 2025.
Rakennusalan avoimien työpaikkojen määrä on laskenut Rakennusteollisuuden Vihmon mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Jos uusien asuntohankkeiden määrä laskee tänä vuonna puoleen edellisvuodesta, voi sillä olla Vihmon mukaan laskennallisesti negatiivinen vaikutus jopa noin 20 000 työntekijään alalla.
Vihmo kuitenkin huomauttaa, että kaikki asuntorakentamiseen työllistetyt eivät siirry suoraan työttömiksi työnhakijoiksi, jos uudet asuntohankkeet vähenevät.
– Jos kysyntä kasvaa muissa rakentamisen lajeissa kuin asuntorakentamisessa, niin työntekijät siirtyvät sinne.
Esimerkiksi keittiö- ja kylpyhuoneremonteille voi löytyä enemmän tekijöitä, jos rakennustyöntekijät siirtyvät asuntorakentamisesta.
2. Uusien asuntojen hinnat eivät välttämättä laske
Uusien valmistuvien asuinrakennushankkeiden väheneminen tasaa asuntomarkkinoiden tarvetta laskea viime aikoina valmistuneiden asuntojen hintoja, arvioi Oulun yliopiston taloustieteen professori Elias Oikarinen STT:lle.
– Jos rakentaminen jatkuisi aikaisemmalla tasolla, niin olisi vieläkin vaikeampi saada tämänhetkistä uutta asuntokantaa kaupaksi, Oikarinen sanoo
Rakennusyritykset eivät aina välttämättä laske uusien asuntojen hintoja, vaikka kuluttajien kysyntä olisi heikkoa. Yritykset voivat Oikarisen mukaan esimerkiksi odotella tarpeeksi pitkään, kunnes sopiva ostaja lopulta löytyy.
Uusien asuntojen hinnat ovat kuitenkin laskeneet Oikarisen mukaan jonkin verran. Ostajille on annettu esimerkiksi alennuksia yhtiövastikkeissa, mikä ei kuitenkaan näy suoraan itse asunnon tilastoidussa kauppahinnassa.
3. Talouskasvu heikkenee
Rakennusalan vaikeudet vaikuttavat OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan myös laajemmin Suomen talouteen.
– Näin voimakas lasku asuinrakentamisessa heikentää talouskasvua ilman muuta. Asuinrakennusten investointien suhde bruttokansantuotteeseen on ollut noin seitsemän prosentin luokkaa, eli ei mitätöntä, Heiskanen kertoo.
Rakennusala ei kuitenkaan vedä Suomen taloutta yksistään esimerkiksi lamaan. Heiskanen sanoo, että rakennusalalla on nähty samankaltaista kehityskulkua myös muualla maailmalla viime vuosina.
– Tärkeä kysymys on, miten rakennusalan tilanne heijastaa suhdannekehitystä ylipäätään. Suomen taloudessa on muitakin heikkoja kehityskulkuja, ja kokonaisuutena talouden näkymät pysyvät heikkoina myös ensi vuonna. Toki en kuitenkaan mistään lamasta puhuisi.
Oulun yliopiston professori Oikarinen muistuttaa, että rakennusala on Suomen merkittävimpiä työllistäjiä. Alan ongelmilla on vaikutuksia työllisyyden kautta esimerkiksi verotuloihin ja kuluttajien kysyntään.
Lue myös: Mitä pitää muistaa kysyä asuntoa ostaessa? Älä unohda näitä – "Tuntuu monesti tulevan yllätyksenä ostajalle"
Tilanne ei parane välttämättä ennen vuotta 2025
Asuntorakentamisen voimakas hidastuminen ei ole Heiskasen mukaan yllättävää. Taustalla on esimerkiksi korkojen äkillinen nousu.
– Taustalla on myös korona-ajan buumi, jolloin kysyntä oli vahvaa ja uusia rakennushankkeita aloitettiin paljon. Sen seurauksena asuntoja on valmistunut paljon tähän tilanteeseen, jolloin markkina heikkenee nopeasti, Heiskanen sanoo.
Yhteiskunnan tulee Heiskasen mukaan sopeutua korkotasojen nousuun, jotta kysyntä uusille asunnoille kasvaisi taas. Samalla pitää seurata, mille tasolle korot lopulta asettuvat.
– Nollakorkoihin tuskin on paluuta, mutta matalammalle tasolle tullaan, kun inflaatio rauhoittuu.
Uusien asuntojen kysynnän kasvu vaatii Heiskasen mukaan myös esimerkiksi nyt myymättömien uusien asuntojen suman purkautumista.
Tilanne ei kohene Heiskasen mukaan todennäköisesti edes vielä ensi vuoden aikana.
– Kenties vuonna 2025 sopeutuminen on ehtinyt mennä tarpeeksi pitkälle, jotta tilanne voi alkaa siitä kohentua.
Kukaan ei tiedä professori Oikarisen mukaan varmasti, milloin uusien asuntojen rakennushankkeet taas elpyvät. Tilanne on kuitenkin hänen mukaansa menossa nyt parempaan suuntaan, kun korkojen voimakas nousu on ohi ja inflaatio on heikentymässä.