Hintojen nousu hidastuu tänä ja ensi vuonna koko maassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy selvästi suomalaisilla asuntomarkkinoilla, arvioi asuntoluotottaja Hypo markkinakatsauksessaan. Epävarmuus on iskenyt ensin ostajiin, mikä näkyy siinä, että myyntiajat pitenevät ja kauppamäärät laskevat. Myyjät eivät heti anna periksi ja alenna hintojaan, joten hinnoissa ei ole odotettavissa laajempaa laskua, ellei talouskehitys käänny selvästi surkeammaksi.
Hypo ennustaa nyt, että asunnot kallistuvat koko maassa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Pääkaupunkiseutu jatkaa kuitenkin omalla radallaan. Hinnat nousevat siellä kolmen prosentin tahtia tänä vuonna ja ensi vuonna kaksi prosenttia.
Verrattuna viime vuoden lukemiin tahti jää selvästi hitaammaksi. Viime vuonna koko maan hinnat nousivat 3,7 ja pääkaupunkiseudun 5,5 prosenttia.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa katsauksessa, että kriisin kesto ja kehitys määrää, miten hintojen käy.
– Jarruvaihe voi viedä vain päiviä tai pitkittyä kuukausiksi. Jos kotitalouden tulot ja työllisyys ovat kiinni idänkaupasta tai venäläisistä turisteista, on ymmärrettävää ottaa tuumaustauko ostoaikeissa, Brotherus kirjoittaa.
Energiapihit talot voittajia
Asumisen hinnassa näkyy myös inflaation kiihtyminen ja energian kallistuminen. Hintojen nousu tuntuu erityisesti vuokratonttien ja energiasyöppöjen talojen kuluissa. Energiatehokkaat ja remontoidut omakotitalot pärjäävät paremmin kuin öljylämmitteiset ja hatarasti eristetyt.
Hypo ennakoi, että asuntovelallisten kannalta kriisillä on myös hopeareunus. Euriborkorot nousevat plussan puolelle todennäköisesti vasta ensi talvena eikä syksyllä kuten aiemmin ennustettiin.
Vuokralaisilla on edelleen hyvät markkinat, sillä vuokra-asuntoilmoituksia on yhä yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Inflaatio nostaa vuokriakin, sillä useimmat vanhat vuokrasopimukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Uusissa vuokrasuhteissa samaa nousuautomaattia ei ole, joten kilpailevia tarjouksia kannattaa katsoa.
Omistusasuntojen puolella tarjonta ei ole yhtä vilkasta. Hypon ekonomi Juho Keskinen toteaa, että kaikkien asuntojen myynti-ilmoituksia on koko maan tasolla liki viidenneksen vähemmän kuin ennen koronakriisin alkua.
Uusien asuntojen rakentaminen on sitä vastoin ollut erittäin vilkasta. Viime vuoden aikana aloitettiin liki 48 000 asunnon rakentaminen. Kyseessä on suurin luku sitten 1990-luvun alun. Rakentaminen keskittyy selvästi kasvukeskuksiin.
– Alle kolmasosa rakentamisesta suuntautuu kymmenen suurimman kaupungin ulkopuolelle, mitä emme ole nähneet vielä koskaan historiassa, Keskinen toteaa.
Ukrainan sota voi kuitenkin jarruttaa myös rakentamista, jos rakentajat lykkäävät hankkeita kohonneiden raaka-aine- ja tarvikehintojen takia. Rahoitus voi osoittautua aiempaa hankalammaksi pienellä kassalla toimiville rakennusyhtiöille.