Näillä eväin Jolla lähtee maailmanvalloitukseen

Jolla on entisten Nokian työntekijöiden perustama yritys. Reilun vuoden verran toiminut Jolla on tähän asti kerännyt noin kymmenen miljoonan euron rahoituksen. Työntekijöitä yrityksessä on tällä hetkellä hieman yli 60.

Jollan tavoitteena on luoda oma ekosysteemi amerikkalaisyritysten hallitsemalle älypuhelinmarkkinoille. Se on suuri haaste. Älypuhelinmarkkinoita hallitsevat nykyisin Googlen Linux-pohjainen Android sekä iPhoneista ja iPadeista tuttu Applen iOS. Myös Microsoft on isolla rahalla pyrkimässä apajille Windowsillaan, joka löytyy nykyisin myös Nokian älypuhelimista.

Jollan käyttöjärjestelmän ydin pohjautuu alkujaan Nokian ja Intelin kehittämään avoimeen Meego-käyttöjärjestelmään. Nokia ehti tuoda markkinoille yhden Meego-puhelimen ennen kuin yritys lyöttäytyi kimppaan Microsoftin kanssa ja lopetti Meegon tuotekehityksen.

Jollan toimitusjohtajan Jussi Hurmolan mukaan he jatkavat siitä, mihin Nokia jäi.

- Meegoon on investoitu satoja miljoonia. Vapaana järjestelmänä siinä on valtava potentiaali. Ihmettelen sitä, ettei kukaan muu ole sitä ottanut käyttöön, Hurmola totesi tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä startup-tapahtumassa.

Salamyhkäisyyden verho

Jolla-projektia on rakennettu salamyhkäisyyden verhon takana. Projektin etenemisestä ei ole pidetty meteliä. Tämän pitäisi muuttua marraskuun puolivälin jälkeen, jolloin yrityksen on tarkoitus julkistaa ensimmäinen tämänhetkisen tiedon mukaan Sailfish-nimen (suom. purjekala) saava puhelin. Sailfish on myös Jollan valmistaman käyttöjärjestelmän nimi.

Järjestelmänsä tunnettavuutta lisätäkseen Jolla aikoo tarjota sitä myös yhteistyökumppaneille. Tavoitteena on noin 200 miljoonan euron projekti. Aikaa uuden ekosysteemin rakentamiseen on kaavailtu 12-18 kuukautta.

- Tämän ekosysteemin rakentamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita. Me emme halua olla pieni tekijä. Älypuhelinmarkkinoilla ei voi toimia pienenä tekijänä. Haluamme, että puhelintemme määrä mitataan miljoonissa ja Sailfish-ekosysteemin kymmenkertaisesti sitä enemmän, Hurmola sanoo.

Millä erottautua?

Jollan haasteena on erottautua muista alan toimijoista. Hurmolan mukaan Jolla aikoo rohkeasti purjehtia sinne, minne muut eivät ole vielä ehtineet.

- Ala menee jatkuvasti eteenpäin. Kukaan ei ole voittamaton. Järjestelmiä tulee ja menee. Emme aio seurata tai kopioida keneltäkään. Me haluamme johtaa kehitystä. Pyrimme markkinoille sillä tavoin. Meidän vahvuutemme on avoin järjestelmä. Me emme halua suljettua järjestelmää.

Sailfish-käyttöjärjestelmän ydin on Linux-pohjainen. Vastaava suomalaisen Linus Torvaldsin 1990-luvulla luoma ydin löytyy myös Googlen Android-järjestelmästä.

- Jos olisimme valinneet Androidin, emme olisi pystyneet johtamaan sitä. Olisimme silloin olleet toisen yrityksen luoman käyttökokemuksen ja bisnesmallien alaisina. Meegon kanssa pystyimme rakentamaan oman bisnesmallimme, jota muiden on vaikea kopioida, Hurmola kuvailee.

Hurmolan mukaan nykyisin kaikki älypuhelimet tekevät suurin piirtein samat asiat. Suurin erotteleva tekijä on laitteen hinta.

- Älypuhelin on nykyajan linkkuveitsi. Sillä voi tehdä mitä vaan ja sitä voidaan yksilöidä loputtomasti. Voisimme tehdä puhelimen vasenkätisille alle 24-vuotiaille portugalilaisille naisille. Mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Meidän kohdeyleisö on kaikki maailman ihmiset.

Nykyisin parhaat älypuhelimet maksavat noin 600-900 euroa. Hurmola ei paljasta Jollan puhelimen hintaa. Hän antaa kuitenkin ymmärtää, että se liikkuisi kyseisessä hintaluokassa.

- Pyrimme tarjoamaan lisäarvoa, joten meidän puhelimemme ei tule kilpailemaan hinnalla. Mutta emme myöskään aio hinnoitella itseämme peruskäyttäjän saavuttamattomiin. Sinne me pyrimme ja tähtäämme.

Huhujen mukaan Sailfish tulisi jollain tapaa olemaan yhteensopiva Android-ohjelmien kanssa. Myös Hurmolan kommentti tukee tätä teoriaa.

- Sanotaan näin, että ohjelmien määrästä menestys ei tule olemaan kiinni, hän toteaa.

"Made in Finland"?

Mitä tulee komponenttien saatavuuteen ja logistiikkaan, ei Hurmolan mukaan alan isoilla toimijoilla ole juurikaan etua pieniin tekijöihin nähden.

- Isot firmat pystyvät ehkä ostamaan jostain uudesta teknologiasta koko tuotantokapasiteetin, mutta muuten logistiikka on pitkälti sama pienille tekijöille.

Jolla on tutkinut mahdollisuuksia koota laitteitaan Suomessa. Se ei kuitenkaan näytä onnistuvan, joten todennäköisesti myös Jollan puhelimet ovat "made in China".

- Kyse ei ole edes palkoista. Vaikuttaa siltä, että Suomesta ei enää löydy tarvittavaa infraa kokoamislinjoille. Hyvä asia Kiinassa on se, että siellä asiat tapahtuvat todella nopeasti. Kun herättää kiinnostusta, saa palaverin aikaiseksi vielä samana iltana.

Pienuudesta voi olla Jollalle jopa etua. Näin se pystyy ketterämmin vastaamaan alan haasteisiin.

- Älypuhelinmarkkina muuttuu kahden viikon välein. Meillä on kuukauden välein palaveri, jossa katsomme mihin meidän pitää seuraavaksi panostaa. Ja tietenkin meillä on myös pitemmän ajan strategioita.

- Olemme onneksemme löytäneet motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Monet heistä on tehnyt tätä aikaisemminkin ja tuntevat koodin. Se helpottaa meitä valtavasti, Hurmola kuvaa.

Hurmolan mukaan Sailfish saattaa tulevaisuudessa löytyä myös älypuhelimien ulkopuolelta kodinkoneista kuten televisioista tai tietokoneista.

- Näemme, että Jolla on pieni vene, joka on juuri lähtemässä suurille merille, Hurmola summaa.

Lue myös:

2.10. Jolla panostaa Kiinaan - oma älypuhelin vielä tänä vuonna