Inarista Pohjois-Norjaan laskevalla Näätämöjoella on jo vuosia sovellettu paikallisen sopimisen periaatetta kalastusasioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste sanoo, että paikallinen sopiminen vähentää painetta uusia vanhentunut Näätämöjoen kalastussääntö.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Seppänen puolestaan sanoo, että valtiovaltaa tarvitaan sopimaan valtioiden välisten vesien käytöstä. Hänen mielestään valtiot voisivat sopia keskenään siitä, miten paljon lohestusta Näätämöllä rajoitetaan, ja paikalliset puolestaan voisivat sopia eri kalastustapojen sääntelystä.
Metsähallitus on pyrkinyt edistämään Näätämöllä paikallista sopimista rajan molemmin puolin jo vuosia norjalais-suomalaisen yhteistyöryhmän voimin.
Valtiotakin tarvitaan
Seppänen huomauttaa, että valtiovaltaa tarvitaan silti eikä kintaita voida lyödä naulaan vain siksi, että asioista sopiminen oli vaikeaa Tenolla.
Seppänen kertoo, että paikallisesti neuvottelemalla saadaan ennen kaikkea tietoa siitä, mitä kukakin tarvitsee. Esimerkki tästä ovat suomalais-norjalaisen lähes kymmenen vuotta toimineen paikallisen yhteistyöryhmän esitykset.
Seppäsen mukaan Suomen ja Norjan olisi hyvä sopia valtioina siitä, miten paljon Näätämön lohesta voidaan pyytää Suomessa ja miten paljon Norjassa. Tämän jälkeen paikalliset voisivat sopia keskenään, millä pyyntitavoilla kalastus tapahtuu.
Kansainvälisten sopimusten mukaan kalat pitäisi voida pyytää siinä valtiossa, jossa ne kutevat. Tällä hetkellä kutuvaltioperiaate ei toimi Näätämöllä. Valtaosa lohesta pyydetään Norjan puolella.