Erilaiset erikoisviljat ja viljojen korvikkeet ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan myös suomalaiskuluttajien keskuudessa.
Ruokatrendiasiantuntijat ovat povanneet jo pitkään erikoisviljojen ja viljojen korvikkeiden nousua. Yhdysvalloissa esimerkiksi kvinoan myynti on viimeisen viiden vuoden aikana lähes viisinkertaistunut ja myös Suomen markkinoilla on tapahtunut kasvua. S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoi elokuussa Helsingin Sanomille kvinoan myynnin kasvaneen ketjun kaupoissa vuoden aikana jopa 70 prosenttia. S-ryhmän kaupoissa on myyty tuona aikana yhteensä 25 000 kiloa kvinoaa.
Erikoisviljojen ja viljakorvikkeiden suosiota selittää muun muassa nykypäivän terveellisyys- ja proteiinitrendi. Ihmiset ovat alkaneet etsiä korvikkeita esimerkiksi perinteiselle jalostetulle vehnälle liiallisten hiilihydraattien pelossa ja terveellisiä elämäntapoja tavoitellessa.
– Voisi sanoa, että Suomessa kasvu on ollut hidasta, mutta varmaa. Vuosien aikana kasvu on ollut pysähtyneenäkin, mutta nyt selkeästi näyttää, että on tullut taas vahvempaa kasvua. Yleinen kiinnostus ruokaan on lisääntynyt ja keskustellaan paljon niin sanotusta alkuperäisestä ja puhtaammasta ruoasta, pohtii yli 13 vuotta speltin ja kvinoan puolestapuhujana toiminut SunSpelt -yrityksen Kari Kaipainen.
Kaipainen uskoo, että kvinoasta ja myös speltistä on kovaa vauhtia tulossa tuttu tuote isommallekin yleisölle, eikä niitä pidetä enää ainoastaan erikoisruokavalioiden aineksina.
– Uskon myös, että skandinaavisen ruoan arvostus nousee koko ajan enemmän ja enemmän. Sitä pidetään puhtaana ja koetaan, että meillä on paljon luonnon arvoja ja positiivista henkeä ruoassa. Siinä on ihan valtavat potentiaalit tulevaisuudessa. Oikealla panostuksella ja resurssoinneilla voitaisiin saada paljon hyvää aikaiseksi.
Mikä ihmeen kvinoa ja speltti?
Vaikka kvinoan ja speltin suosio onkin kasvanut, ovat tuotteet yhä monelle suomalaiskuluttajille tuntemattomia. Minkälaisista tuotteista siis oikeastaan on kyse? Kari Kaipainen kertoo:
Kvinoa
– Kvinoa ei ole viljakasvi, vaan se on siemenkasvi, joka on sukua pinaatille, nokkoselle ja jauhosavikalle. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta ja tunnetaankin Etelä-Amerikan alkuperäisväestön perusravintona. Olennaista on siinä, että se on luontaisesti gluteeniton. Sitä voivat syödä erikoisruokavaliota noudattavat ja keliaakikot. Kvinoasuurimo toimii erinomaisesti esimerkiksi salaateissa, lisäkkeissä, pataruoissa ja puuroissa. Kvinoa on ravinteikas kasvi ja siitä on innostuttu muun muassa urheilu- ja fitnesspiireissä. Saatavilla on kotimaista luomukvinoaa.
Speltti (kutsutaan myös nimellä spelttivehnä tai alkuvehnä):
– Speltti on vilja, jota ei ole jalostettu nykymuotoon. Nykypäivänä jalostuksella haetaan enemmänkin määrää kuin laatua. Speltti toimii leivonnassa ja ruoanlaitossa monipuolisesti. Jauhojen käytössä on vähän eroja, taikina on vähän löysempi ja nostatusajat ovat erilaiset. Kun spelttijauhoon kehittyy näppituntuma, sillä onnistuvat jopa pullat, puustit, tortut, piirakat ja leivät. Nousemassa ovat myös niin sanotut viljariisit. On esimerkiksi spelttihelmisuurimoita, jotka toimivat erittäin hyvin sekä koti- että ammattikeittiöissä. Ravitsemuksellisesi ne voittavat esimerkiksi valkoisen riisin.
Petra Kiiski/MTV3