Musta mies toi väriä Suomen taiteeseen

– Tunsin joskus itseni täysin alastomaksi kun ihmiset katsoivat minua. Muita värillisiä ei näkynyt missään, kertoo Smith.

Hän muutti Helsinkiin New Jerseystä Yhdysvalloista. Takana oli sotilasura ja Korean rintamakomennus. Ja uudelleenkoulutus taideyliopistossa Philadelphiassa.

Erilaisuus ei kuitenkaan vienyt häneltä työmahdollisuuksia, eikä hän ole kokenut rasistisia solvauksia muutamaa kertaa lukuun ottamatta.

– Onnekseni tutustuin johtaviin suunnittelijoihin ja arkkitehteihin, heidän kanssaan tein tiivistä yhteistyötä koko elämäni, sanoo pian 85 vuotta täyttävä Smith.

Taiteilijapiireistä Smith jäi ulkopuolelle, mutta hän elätti itsensä suunnittelemalla tekstiilejä Vallilalle, keramiikkaa Arabialle ja julkisia tilateoksia uimahalleihin, kouluihin, varuskuntiin ja tuorein lienee Arabianrannan värikkäät puistoveistokset.

Yhdysvalloissa taiteilijan koulutuksen saanut Smith käytti reippaasti värejä. Afrikkalainen muotokieli ja leikkimielisyys näkyvät.

– Jos minulla on jokin sanoma niin se on ilon tuominen, haluan luoda hyvää mieltä. Teoksissani voi olla joku pieni yksityiskohta, jossa on huumoria.

Fiskarsissa kuvataidetta

Smithin vähemmän tunnettu tuotanto on näytteillä Fiskarsin ruukilla huhtikuun loppuun asti. Monet maalaukset, reliefit ja veistokset ovat esillä ensimmäistä kertaa.

Traagista ettei taiteilija itse enää näe töitään.

– Tunnistan ne koskettamalla ja muistan suurimman osan siitä mitä olen tehnyt, kertoo viherkaihin kokonaan sokeuttama Smith.

– Ajattelin että jotakin ikävää vanhuus voi tuoda mukanaan mutta en ollut odottanut että juuri näköni menisi.

Smith muutti puolisonsa, keramiikkataiteilija Erna Aaltosen kanssa Fiskarsin ruukin kylään 90-luvulla ensimmäisten taitelijoiden joukossa. He ostivat vanhan omenavaraston ja kunnostivat siitä kodin ja työateljeet molemmille.

Uusia tiloja tulossa

Nyt Fiskarsissa asuu 650 ihmistä, 120 heistä on taitelijaosuuskunnan jäseniä.

– Enemmän olisi ollut tulossa vuosien varrella mutta vasta nyt saamme myyntiin uusia tontteja ja lisää muuta tilaa, kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Martina Lindberg.

– Tämä on salliva yhteisö, taitelijat inspiroivat toinen toistaan ja osuuskunta mahdollistaa näyttelyiden järjestämisen ja töiden myynnin omassa myymälässä.

Howard Smith kiittelee taitelijayhteisöä.

– Täällä ei tunne olevansa outo. Taiteesta ja luovuudesta voi antoisasti keskustella omien naapureiden kanssa, hymyilee Smith.

Katso Merja Sundströmin juttu (Seitsemän uutiset 8.2.2013)