Musiikkialan vuokratalon suunnittelussa Jätkäsaaressa huomioitiin erityistarpeet – ”Yhteisöllisyys ei saa olla väkisin tehtyä”

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Vuokratalo Jallukkaan tulleiden hakemusten määrä on osoittanut, että tarvetta ja kiinnostusta erityisalojen ammattilaisten asunnoille on, toteaa Elävän musiikin säätiön varapuheenjohtaja Juha Tynkkynen.

Jallukassa yhteisöllisyys on syntynyt luontevasti samalla alalla työskentelevien kesken. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan vaadi ammatin jakamista. Tynkkynen uskoo, että yhteisöllisyys syntyy ennemmin taloon muuttavien asukkaiden sosiaalisuudesta.

Jallukassa asunnot ovat pääosin aivan tavallisia kaksioita ja kolmioita, mutta muutama musikaalisten asukkaidensa erityispiirre on huomioitu jo suunnittelussa. Luhtikäytävien varrelta on sisäänkäynti niin asuntoihin kuin niihin kuuluviin lämmitettyihin varastoihin. Ajatuksena on ollut, että varastotiloihin mahtuisi esimerkiksi soittimet säilöön, eikä niitä tarvitsisi viedä kellariin.

Jallukka-talon katutasosta löytyy myös ravintola, joka on ajateltu ikään kuin asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi. Talon yhteisissä tiloissa on lisäksi mahdollista treenata soittoa.

Talon suunnittelussa pohdittiin myös korkeamman tason äänieristystä, mutta sen toteutus todettiin lopulta liian vaikeaksi. Toisaalta Tynkkynen arvelee, että musiikkialan ammattilaisten asuttamassa talossa toleranssi naapurin musisoimiselle tai musiikin kuuntelulle on kenties tavallista korkeampi.

Toki asuttaa taloa muutkin kuin muusikot. Jallukkaankin tiensä ovat löytäneet eri-ikäiset asukkaat eläkkeellä olevista muusikoista nuoriin lapsiperheisiin.

– Yhteisöllisyys ei saa kuitenkaan olla väkisin tehtyä. Kaupunkiasumisen hieno puoli on se, että ihmisillä on oikeus olla myös omissa oloissaan, Tynkkynen sanoo.

Asumiseen täytyy olla varaa huononakin kuukautena

Elävän musiikin säätiön Jallukka-taloon asukkaaksi voivat hakea musiikkialalla tavalla tai toisella työllistyvät. Jallukan asuntohakemusta varten yhdeltä talouden jäseneltä on vaadittu ansioluettelo todisteeksi työkokemuksesta.

Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on kova pääkaupunkiseudulla. Erityisesti kulttuurialan työläisillä kuukausitulot voivat keikkaluonteisuuden vuoksi vaihdella kuukaudesta toiseen rajustikin. Keikkaluonteisuus ja kuukausitulojen vaihtelu ei koske kuitenkaan ainoastaan muusikoita, vaikka heille juuri Jallukka on tehty.

Tynkkysen mielestä esimerkiksi Helsingissä vuokra-asuntojen vapailla markkinoilla hinnat alkavat olla jo liian kalliita erityisesti yhden hengen talouksille.

– Meidänkin idea lähti siitä, että tällaiseen asumiseen on tarve. Hakijoiden määrä on ollut huikea, sanoo Tynkkynen.

– Tärkeää on, että asunnon hinta on sillä tasolla, että se on varaa maksaa huononakin aikana. Helsingin kaupungilla vuokrataso on 12–16 euroa neliöltä. Jallukassa se on 17 euroa. Esimerkiksi yksin asuvalle 30 neliön yksiön kipuraha alkaa olla 600–650 eurossa, Tynkkynen perustelee.

Elävän musiikin säätiön tavoitteena on etsiä lisää kohteita kulttuurialan ammattilaisten vuokra-asunnoille. Yksi sellainen voisi tulevaisuudessa löytyä vaikka Suomen rock-kaupungista Tampereelta, kertoo Tynkkynen.