Helsingin opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtajan mukaan opiskelijat haluavat asunnolta rauhaa ja yksityisyyttä mutta suosivat silti keskusta-asumista.
"Huokea, siisti ja rauhallinen yksiö lähellä keskustaa". Näin voisi kuvailla nykypäivän opiskelijan stereotyyppistä ihannekämppää.
Lähes 10 000 asuntoa pääkaupunkiseudulla vuokraava Helsingin opiskelija-asuntosäätiö on tällä hetkellä erikoisessa tilanteessa: samalla kun keskusta-alueen yksiöistä on kova kysyntä, huutavat laitakaupungin asunnot tyhjyyttään.
Yhden hengen talouksien prosenttiosuus Suomessa vuonna 1960 oli 16 prosenttia. Vuonna 2019 määrä on 43 prosenttia.
Karuin tilanne on soluasunnoissa, joille ei tunnu löytävän asujia. Vain 5 prosenttia HOAS:n hakijoista ylipäätään on osoittanut kiinnostusta soluasuntoa kohtaan.
HOAS:n toimitusjohtaja Matti Tarhion mielestä nykypäivän opiskelija on hyvin erilainen kuin esimerkiksi 70-luvun vastaava.
– 70-luvulla opiskelija-asumisessa vaalittiin yhteisöllisyyttä, nuoret muuttivat vanhempiensa luota soluasuntoihin. Tänä päivänä korostuu voimakkaammin yksilöllisyys ja keskusta-asumisen ihannointi. Yhteisöllisyys näkyy nykyään enemmänkin siellä somepuolella, Tarhio tuumailee.
Helsingin opiskelija-asuntosäätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka ei tuota voittoa.
Tarhion mukaan nykypäivän opiskelija muodostaa käsityksensä asuinalueesta lähinnä sosiaalisen median kautta. Tiettyjä alueita voidaan leimata ennakkoon helpostikin, vaikka ei olla käyty ikinä edes paikan päällä.
– Käsitykset eivät tule enää vanhemmilta vaan netistä. Meilläkin monilla hakijoilla on mukana listat alueista, jonne ei missään nimessä haluta muuttaa. Mutta sitten kun tullaan katsomaan asuntoa paikan päälle, niin mieli muuttuu.
Keskusta-alue viehättää, lähiöt eivät
Tosiasia on kuitenkin se, että nuorten opiskelijoiden veri vetää tällä hetkellä keskusta-alueelle.
HOAS:lta hakee syksyisin asuntoa yli 10 000 opiskelijaa. Tällä hetkellä hakemuksia on vireilla noin 5000 kappaletta.
Samaan aikaan, kun opintotuen vähyydestä valitetaan, ovat nuoret valmiita muuttamaan alueelle, jossa vuokrat ovat moninkertaiset kauempana sijaitseviin alueisiin verrattuna.
Tarhion mukaan liikkuvuus on asia, jota arvostetaan nykypäivän opiskelijoiden keskuudessa paljon. Lisäksi on olemassa tietty kriittinen aika, mitä enempää opiskelijat eivät halua aikaa matkustamiseen kuluttaa.
– 30 minuuttia on tietyntyyppinen kriittinen piste; sitä enempää ei haluta yhteen suuntaan matkustaa. Monilla saattaa olla opiskelu pätkittäistä, on aamupäivällä muutama tunti ja iltapäivällä muutama tunti. Ei olla välttämättä halukkaita myöskään odottelemaan.
HOAS onkin pyrkinyt uudistamaan ja ylläpitämään niitä laitakaupungin asuinalueita, joiden kautta julkiset kulkevat hyvin ja opiskelijoille keskeiset palvelut löytyvät läheltä.
Samalla on tehty aluevaltauksia uusille, trendikkäämmille asuinalueille.
– Meiltä on tulossa uudiskohteita parin vuoden sisällä esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Siilitielle. Espoon Tapiolassa on avautumassa myös erittäin hieno mahdollisuus opiskelijoille muuttaa asumaan puukerrostaloon, hyvien raideyhteyksien varrelle.
Laitakaupungin asuntoja korjataan houkuttelevimmiksi
Yksiötrendi on myös pakottanut säätiön panostamaan yksiövoittoiseen uudistuotantoon. Nuorten vieroksumia soluasuntoja puretaan tällä hetkellä urakalla ja muutetaan yksiöiksi.
Helsingin Kivikossa esimerkiksi 12,5 neliön solun vuokra on halvimmillaan 242 euroa kuukaudessa. Kelan asumistuki on 190 euroa, joten opiskelijalle jää maksettavaksi noin 50 euroa kuussa.
Kauempana keskustasta sijaitsevia kämppiä pyritään tekemään samalla houkuttelevimmiksi.
Esimerkiksi yhden 60 neliön soluasunnon muuttaminen kahdeksi yksiöksi maksaa pyöreästi 40 000 euroa. Uudistuotantoa HOAS:lla on rakenteilla pelkästään loppuvuodeksi 500 kohteessa.
Samalla asuntoihin tehdään viihtyvyyskorjauksia, eli esimerkiksi huoneistojen pinnat uusitaan. Houkuttelevuutta haetaan myös uusituilla saunaosastoilla, kerhotiloilla sekä kuntosaleilla. HOAS on jopa ottanut testiin kolmessa eri opiskelija-asuntokohteessa yhteisen sähköauton, jonka saa käyttöönsä yhden euron vuokraa vastaan.
Tarhion mukaan yläpuolella mainituilla toimenpiteillä on saatu aikaan yllättävää kiinnostusta hieman kauempana sijaitsevissa asunnoissa jo nyt.
– Kun on kunnostettu, se on näkynyt vahvasti kysynnässä. Se on ollut nuorille erittäin myönteinen uutinen, kun ovat muuttaneet sinne. Me haluamme vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä esimerkiksi tällaisten yhteisten sähköautojen avulla.
Juttuun lisätty 12.5. klo 9:39 Kelan maksaman asumistuen määrä.