Opiskelija Maisa, 25, asuu Helsingin kalleimmalla asuinalueella – salaisuus on 17 asukkaan kommuuni, jossa "arki ei voi pyöriä vain oman itsensä ympärillä"

Ylioppilaskotiin tullaan monista eri taustoista, ja asukkaiden välillä voi olla kymmenenkin vuoden ikäero.

– Suurin osa yhteisön asukkaista on opiskelijoita ja samassa elämäntilanteessa. Olen viihtynyt kommuunissa hyvin,  on mukavaa, että täällä on eri alojen opiskelijoita, Säämäki toteaa.

Yhteisöasuminen kiinnostaa

Tilastokeskuksen mukaisesti vuonna 2021 yksinasuminen oli Suomessa yleisin asumismuoto.

Covid-19 – pandemian myötä kuitenkin kiinnostus yhteisömuotoiseen asumiseen on ollut koholla, ja yksinasumisen kasvun todetaan hidastuneen Tilastokeskuksen raportin mukaan.

Säämäki toteaa näkevänsä eron elämänlaadussa yksinasumisen ja yhteisöasumisen välillä.

– Asuessani pandemian alkuaikoina yksin kaipasin osaksi yhteisöä. Vuoden 2020 syksyllä päätin muuttaa ylioppilaskotiin. Suomessa on paljon yksinäisyyttä, varsinkin pandemian jäljiltä. Koen, että yhteisöasuminen on iso mahdollisuus, jos yhteisöasumiselle vain tehdään tarpeeksi selvät ja sitovat pelisäännöt.

Pandemia on asettanut kuitenkin myös rajoitteita yhteisöasumiseen. Kontaktien vähentämisen lisäksi yhteisön sisäisesti on huolehdittu paremmasta hygieniasta ja Covid-19 -tartunnan ilmetessä jouduttu eristäytymään omaan huoneeseen.

Kuva alakerran käytävältä. Kuva: Lestis.fiKuva: Lestis.fi

Kommuunista on ollut apua Säämäen mukaisesti myös sairastapauksissa.

– Kun joku asukkaista on sairastunut, ovat muut olleet apuna ja hoitaneet esimerkiksi kauppareissuja. 

Yhteisasumisella monia hyötyjä

Säämäen mukaan yhteisöasumisessa parasta ovat yhteisöllisyys ja sosiaalisuus.

– Ylioppilaskodissa pääsee tutustumaan monenlaisten ihmisten kanssa, eikä kuplautuminen vain omien alojen opiskelijoiden kanssa ole täällä mahdollista.

Yhteisön vahva poikkitieteellisyys ja monimuotoisuus lisäävät Säämäen mukaan innokkuutta osallistua yhteisön yhteisiin tapahtumiin, illanviettoihin ja retkiin. Yhteisöasuminen on myös halvempaa, eikä jokaisen asukkaan tarvitse hankkia erikseen erilaisia kodinkoneita, kun käytössä ovat yhteiset.

Yhteisöasumisessa on Säämäen mukaan myös ekologinen puoli, sillä tavaroita voi lainata kämppiksiltä, eikä uusia tavaroita tarvitse ostaa niin usein.

Huonoina puolina Säämäki nostaa esiin esimerkiksi asukkaiden erilaiset vuorokausirytmit, jotka voivat aiheuttaa myös vastakkainasetteluja.

Kadulle avautuvasta portista käveltäessä sisään sisäpihalle avautuu pihlajapuiden sävyttämä näkymä.

Säämäki kertoo yhteisöasumisen vaikuttaneensa omaan arkeensa merkittävästi.

– Oma arki ei voi pyöriä vain oman itsensä ympärillä ja arjessa täytyy aktiivisesti huomioida myös muiden tarpeita. Se on opettanut paljon joustavuutta, Säämäki toteaa.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.

• 7.3.06:00
  Kirja-arviot

  Mittava puukaupunginosa tuhottiin lähes viimeiseen taloon Helsingissä
• 5.3.14:14
  Vantaan murhapoltto

  Vantaan surmatalossa oli pelastussuunnitelma, mutta ei somalin kielellä: "Kaikkia viestintä ei valitettavasti aina tavoita"
• 5.3.08:20
  Talous

  Näin paljon omakotiasujan kulut ovat nousseet
• 27.2.18:59
  Rakentaminen

  Sulamisvedet pääsevät pian irti – onko pihasi turvassa? Asiantuntijan viime hetken vinkit katastrofin välttämiseksi
• 27.2.09:16
  Sää

  Jäätyneissä putkissa iso riski sään lauhtuessa – älä tee tätä virhettä
• Lataa lisää