Lukuisten tutkimusten mukaan musiikki auttaa kuntoutumisessa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen. Musiikin kuuntelu ja yhdessä laulaminen voivat kohentaa myös muistisairaiden hyvinvointia ja lisäksi kielellistä työmuistia ainakin lievässä dementiassa.
Laulu ja soitto täyttävät valoisan salin Koilliskeskuksen kirjastossa Tampereella. Osallistujat musisoivat rytmisoittimilla ja tekevät rentoja äänellisiä ja liikunnallisia harjoituksia.
Ryhmää vetävä Kaisa Tienvieri toimii myös tiskijukkana. Kaiuttimista kajahtaa ukrainalainen kansanlaulu Hiljainen tienoo, ja poreilevaa tunnelmaa tarjoaa M.A. Nummisen Helga-neiti kylvyssä.
Mukana ryhmässä on muistisairaita, heidän omaisiaan ja vapaaehtoisia kuorokummeja. Järjestäjänä on Arvokas vanhuus ARVA -yhdistys, jonka Minun ääneni -hankkeessa kuntoutetaan muistisairaita sekä tuodaan musiikkiin ja vanhuuteen liittyvää tutkimustietoa käytäntöön.
– Musiikkikuntoutus ei ole jalkautunut kovin vakiintuneeksi toiminnaksi muistisairaiden kanssa. Tavoitteenamme on, että musiikin hoitava ja kuntouttava merkitys ymmärrettäisiin aiempaa paremmin, Tienvieri taustoittaa.
Vaikuttaa monipuolisesti
Monet tutkimukset ja uudet kuvantamismenetelmät todentavat musiikin monipuolisia vaikutuksia aivoihin. Selville on esimerkiksi saatu, että musiikin ansiosta aivojen harmaa aine voi lisääntyä ja hermoratayhteydet voivat korjautua. Musiikin on todettu myös lisäävän aivojen verenkiertoa.
Lisäksi musiikki vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään, herättää tunteita, rentouttaa ja parantaa mielialaa.
Musiikin vaikutusta aivoterveyteen tutkitaan muun muassa Helsingin ja Turun yliopistoissa, jotka tekevät yhteistyötä keskenään.