"Nämähän sopisivat vaikka alushousumainoksiksi. Tai tämä Maria Magdalena olisi hyvä hahmo rintasyöpäkampanjaan".
Näin taiteilija Hannu Palosuo versioi renessanssin ajan italialaisia taideaarteita.
Kansallismuseossa on esillä mittaamattoman arvokas kokoelma renessanssin kulta-ajalta yli 500 vuoden takaa. Teokset ovat Brescian museosta Pohjois-Italiasta.
Tämän näyttelyn oheen Italiassa asuva taiteilija Hannu Palosuo on pystyttänyt omat versionsa renessanssin hahmoista.
– Riisuin niistä kaiken uskonnollisuuden. Tarkastelen sitä, miten lähellä renessanssin kuvat voivat olla nykypäivän mainoskuvastoa.
– Jokainen voi nähdä taiteen omalla tavallaan. Ja joku voi nähdä mainoskuvan myös taiteena, pohtii Palosuo.
Kauneuden julma pinta
Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä.
Aatehistoriallisesti se uudisti yhteiskuntia ja taidetta voimakkaasti 1400-1500 -luvuilla. Taiteeseen palasivat puolialastomat hyvin koristeelliset hahmot antiikista. Yksilön kuvaaminen lihallisuudessaan vapautui.
– Se oli vapautumista, mutta myös tietyllä tavalla julmaa. Pinta ja kauneus hallitsivat, ihmisen luonne ei, kuvailee Palosuo.
Siis tietynlaista privatisoitumista ja narsismia kollektiivisuuden vastakohtana, tuttua nykyajastamme.


