Suomen Pankki omistaa erittäin laajan, noin 1200 esineen, taidekokoelman, jonka kokonaishinta-arviota se ei kerro.
Kokoelmasta löytyy hyvin monipuolista taidetta klassikoista nykytaiteeseen sekä grafiikasta patsaisiin. Lukuisat freskat ja lasimaalaukset koristavat pankin edustavia, mutta hieman elottoman oloisia tiloja Snellmannin aukiolla.
Kohuteos Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykki sijaitsee näyttävässä kabinetissa päärakennuksessa.Taide täyttää neuvotteluhuoneita, johtokunnantiloja sekä auloja. Pankilla on jopa taidevarasto maan alla, mutta sinne kuvausryhmää ei päästetty.
Myös Albert Edelfeltin, Eliel Saarisen, Pekka Halosen ja Antti Favénin teoksia kuuluvat kokoelmaan. Huipputaidetta löytyy myös suomalaisen modernismin eturivin taiteilijoilta.
Lue myös: Havis Amanda lähti Kauppatorilta – näin operaatio sujui
Hankintoja on tehty laajasti ja harkiten, joten viime vuosien suomalaistaiteilijoiden teoksilla voi hyvinkin olla tulevien klassikkoteosten potentiaalia.
Suomen Pankin pääjohtaja ja pankin taidetoimikunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että kokoelma on ”koko kansakunnan omaisuutta”.
Onko siis tämä poikkeuksellisen rikas taidekokoelma myös sijoitushanke? Vai onko kyseessä kulttuurimissio?
Miljoonilla vakuutettua virkistystä työpäivään
Pankin taidekerhon puheenjohtaja Jukka Valle korostaa, että kokoelman olemassaolon syy on pankkihenkilökunnan virkistys.
Taidetta voi viedä omaan työhuoneeseen ja ilmeisesti hakea inspiraatiota kansantalouden haasteiden ratkaisuihin. Samalla tuetaan kotimaista taidetta.
Kokoelma kasvaa jatkuvasti. Päärajoitus on tilojen riittävyys, koska "varastoon taidetta ei hankita".
– Yksi tai kaksi teosta ostetaan vuosittain. Yhtäkään teosta ei ole myyty, Valle kertoo.
Pankin taidehankintojen vuosibudjetti vaihtelee hieman, mutta pysyy 10 000–20 000 euron rajoissa. Kulloinenkin taloustilanne ei vaikuta tehtäviin taidehankintoihin. Myös esimerkiksi vaikeimpana koronavuonna, eli 2020, on hankittu taulu.
Lue lisää: Picasson suhtautuminen naisiin on asettanut taiteilijan perinnön uuteen valoon metoo-aikakaudella – jakoi naiset jumalattariin ja ovimattoihin
Mutta miten Suomen johtava finanssi-instituutio arvioi sen taideomaisuuden arvoa?
– Tietoja ei ole, sanoo Jukka Valle.
– Kukaan ei ole arvioinut kokoelman kokonaisarvoa, hän jatkaa.
Teoriassa, jos kaikki teokset menisivät myyntiin, markkina-arvo voisi selvitä. Teoksia on vakuutettu "miljoonilla" euroilla yhdessä vakuutusyhtiössä.
Pankki ei kommentoi asiaa enempää.
Suomen historiaa ja tulevaisuutta
Suomen Pankki järjestää muutaman vuoden välein avoimien ovien päiviä, jolloin kuka vain voi tutustua taidekokoelmaan.
Tunnetuin ja ristiriitaisin teos on Gallen-Kallelan Aino. Mestariteoksen kohtalo on ollut varsin mutkikas, teosta ovat aina ympäröineeterilaiset kohut. Jopa #MeToo ei jättänyt Ainoa huomiomatta.
Eliel Saarisen Lydia Metsämaan muotokuvaa kutsutaan "Setelitytöksi". Metsämaa oli Suomen ensimmäinen ammattimalli ja hän poseerasi muun muassa markkaseteliä varten.
Lydia aina korosti, että hän on neiti Metsämaa, mutta kerrotaan, että hän vitsaili: "kukahan haluaa elää naisen kanssa, joka on ollut kaikkien suomalaisten miesten käsissä..."
Viime vuonna hankitun Osmo Rauhalan Navigaatio – Länsi -teoksen voi katsoa olevan symbolismia sisältävä hankinta. Samaan aikaan, kun teos ostettiin, Suomi oli suuntaamassa kohti Natoa. Rauhalan teos löytyy myös esimerkiksi Tasavallan Presidentin Mäntyniemen virka-asunnosta.