Tänä talvena etenkin pääkaupunkiseudulla on tuskasteltu teille kasaantuneen lumen kanssa, mutta viime vuosikymmeninä korkeampiakin kinoksia on todistettu Suomen suurimmissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lumensyvyydeksi mitattiin 81 senttimetriä helmikuussa 1966 ja Kumpulassa 82 senttimetriä vuonna 2010, kun taas perjantaina 8. helmikuuta lunta oli Helsingissä 43 senttimetriä.
Katso listalta lumensyvyysennätykset kaupungeittain:
Suomen mittaushistorian virallinen lumensyvyysennätys on mitattu Kilpisjärvellä, missä hanget olivat jopa 190 senttimetriä korkeat havaintoasemalla 19. huhikuuta 1997. Näistä ennätyshangistä ollaan toistaiseksi kaukana. Perjantaina 8. helmikuuta Kilpisjärvellä oli vain 51 senttimetriä lunta.
Yli metrin kinoksia on mitattu tilastohistorian aikana myös muun muassa Jyväskylässä, Kuopiossa, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Utsjoen Kevolla.
Forecan meteorologi Jenna Salminen muistuttaa, että havaintoasemalle on voinut kasaantua hieman ympäristöä paksumpi kerros lunta tai päinvastoin.
– Lähialueen lumensyvyys voi poiketa muutamilla senteillä, Salminen kertoo.
Ennätyksiä löytyy useita kevättalvilta 1966 ja 1981. Vuonna 1966 ennätyshanget mitattiin Helsingissä, Lahdessa, Porissa ja Turussa. Vuonna 1981 ennätyksiä taas rikottiin Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa.
Tänä vuonna Suomessa on ollut epätavallinen lumitilanne, kun Lapissa on ollut vähemmän lunta kuin monin paikoin muualla Suomessa.
Perjantaiaamuna paksuimmat hanget mitattiin Puolangan Kotilassa, missä lumensyvyydeksi mitattiin 77 senttimetriä.
Tammikuun aikana lumi tuli pitkälti kuivana pakkaslumena, mutta etenkin tänä viikonloppuna luvassa on suuressa osassa maata vesi- ja räntäsateita. Salmisen mukaan ne voivat painaa kinoksia kasaan.
Vaikka ennätyksiä ei ole toistaiseksi rikottu suurimmissa suomalaiskaupungeissa, aikaa siihen vielä on. Tyypillisesti lumiennätykset on rikottu vasta helmi–maaliskuussa.