Budjettiriihi alkaa synkkien talouspilvien alla. Kaikki viisi hallituspuoluetta jakavat kuitenkin näkemyksen siitä, että kovasti nousseita energiakustannuksia pitää kompensoida kuluttajille.
MTV Uutisten tietojen mukaan sähkön arvonlisäveroa aiotaan laskea, mutta tämä ei riitä kompensoimaan sähkölämmitteisissä kodeissa asuvien sähkön hinnan nousua. Siksi hallitus valmistelee kokonaan uutta tukimuotoa.
Sähkön arvonlisäveron väliaikaista laskua ei vastusta yksikään hallituspuolue. Kuinka paljon sitä laskettaisiin nykyisestä 24 prosentista on kuitenkin vielä auki.
Arvonlisäverolla voi lain mukaan olla ainoastaan kaksi alempaa kantaa. Nämä kannat ovat Suomessa nykyään 14 ja 10 prosenttia. Mihin kantaan sähkön arvonlisävero loppujen lopuksi laskee, on vielä auki.
Yhdestä hallituslähteestä kerrotaan, että jopa koko 10 prosentin kannan laskusta 5 prosenttiin on keskusteltu. Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että arvonlisävero laskisi kaikkien palveluiden ja tuotteiden kohdalla, joilla nyt on 10 prosentin arvonlisävero. Tähän kantaan kuuluvat muun muassa kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet, erinäisiä liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä majoituspalveluita.
Epäselvää on, halutaanko kuitenkaan lähteä laskemaan veroa kaikkien näiden tuotteiden kohdalla. Vihreät haluaisi myös laskea julkisen liikenteen arvonlisäveroa kymmenestä viiteen prosenttiin.
Hallituksen täytyy myös auttaa keskituloisia työssäkäyviä
Sähkön arvonlisäveron lasku väliaikaisesti 4–6 kuukauden ajaksi ei kuitenkaan auta merkittävästi kuluttajia, jotka kamppailevat korkeiden sähkölaskujen kanssa.
Jos sähkölasku arvonlisäveroineen olisi nyt esimerkiksi 2000 euroa kuukaudessa, sähkön arvonlisäveron laskeminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin tarkoittaisi uudeksi laskun suuruudeksi noin 1700 euroa.
Laskun hinta on siis edelleen kova, ja siksi tarvitaan lisäkompensaatiota niille suomalaisille, jotka lämmittävät talonsa sähköllä.
Tähän hallitus kaavailee kokonaan uudenlaista tukimuotoa, joka olisi kohdennettu kohonneeseen sähköhintaan. Miltä tämä tuki käytännössä näyttäisi on vielä epäselvää, mutta se voisi esimerkiksi olla kotitalousvähennyksen kaltainen tukimuoto. Sähkölaskun tietyn osuuden voisi esimerkiksi vähentää verotuksessa, jos kuluttaja voi osoittaa, että sähkölasku on ylittänyt tietyn rajan.
Sosiaaliturviin korotuksia
Hallituksessa pohditaan myös erilaisia tapoja tukea vähävaraisia elinkustannusten noustessa. Budjettiriihessä keskustellaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, työmatkavähennyksen lisäkorotuksesta, yksinhuoltajakorotusten nostamisesta ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten aikaistamisesta.
Näiden lisäksi etenkin vasemmistoliitto ja SDP ovat puhuneet asumistuen ja toimeentulotuen perusosan korotuksista, jotka vastaisivat sähkön hinnannousuun korotuksia.
Keskustasta ja RKP:sta kuuluu kuitenkin kritiikkiä siitä, että vasemmistopuolueet yrittävät nostaa sosiaalitukia pysyvästi energiahintojen korotuksiin perustuen. Budjettiriihessä päätettyjen lisätukien pitää olla väliaikaisia, povataan.
– Sähköhintojen korotus koskee kaikista eniten työssäkäyviä keskituloisia suomalaisia, joilla on sähkölämmitteinen talo. Vähävaraisten kerrostaloissa asuvien sähkölaskut eivät nouse merkittävästi, hallituslähde toteaa MTV Uutisille.
Ylimääräinen lapsilisä
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on esittänyt ylimääräistä lapsilisää maksettavaksi kaikille alle 17-vuotiaille joulukuussa. Esitys saa kannatusta muilta puolueilta ja hintalapun arvioidaan olevan 110 miljoonaa euroa.
Vihreistä ja vasemmistoliitosta kuitenkin halutaan, että tämä ei laskisi toimeentulotuen määrää. Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lapsilisä on poikkeus tästä.
Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994. Jos vuoden 1994 taso haluttaisiin palauttaa, lapsilisiä tulisi korottaa 52–73,7 prosenttia.
Hallituksesta on arvioitu, että syksyn budjettiriihi sujuisi ilman suurempia ongelmia. Kehyksistä on jo sovittu ja ensi kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Tämä vaikuttaa puolueiden halukkuuteen tehdä kipeitä päätöksiä. Helpompaa on avata kukkaro kuin kiristää vyötä.
Hallitus neuvottelee valtion vuoden 2023 talousarvioesityksestä 31. elokuuta ja 1. syyskuuta Säätytalossa. Neuvottelut alkavat keskiviikkona klo 10.