Virkamiesten laskelmat uusien sähkötukien kustannuksista ovat kirkastuneet illan ja yön aikana. Hallitus on parhaillaan koolla Säätytalossa neuvottelemassa ensi vuoden valtion talousarviosta.
Siellä on tarkoitus lyödä viimeiset luvut lukkoon ja sen jälkeen pidetään tiedotustilaisuus ensi vuoden budjetista. Tiedotustilaisuus on alkamassa klo 13.
Kuten MTV Uutiset on jo aikaisemmin kertonut, sähkön arvonlisävero lasketaan nykyisestä 24 prosentista ainakin 10 prosenttiin. Hallitus selvittää myös voisiko EU antaa poikkeusluvan Suomelle, jotta sähkön arvonlisävero voitaisiin laskea jopa nollaan.
MTV Uutisten tietojen mukaan hallituksessa on pohdittu myös mahdollisuutta laskea sähkön arvonlisäveron tasoa 5 prosenttiin.
Virkamiesten laskelmien mukaan sähkön arvonlisäveronkannan laskeminen 10 prosenttiin tarkoittaisi noin 200 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Tämä ei vaikuta valtion menokehyksiin, koska siinä otetaan ainoastaan huomioon suoria menoja.
1:15
Tuki olisi voimassa neljä kuukautta
Uuden sähkötuen laskelmat ovat edelleen epävarmoja, koska on mahdotonta tarkkaan ennustaa sähkön hinnan kehitystä.
Hallitus on kuitenkin päätymässä siihen, että sähkön arvonlisäveron lasku ja erillinen sähkötuki olisivat voimassa 4 kuukauden ajan. Joko joulukuun alusta maaliskuun loppuun, tai tammikuun alusta huhtikuun loppuun.
MTV Uutiset kertoi jo eilen, että uusi sähkötuki koskisi niitä henkilöitä, jotka asuvat sähkölämmitteisissä taloissa ja joiden sähkölasku on isompi kuin 500 euroa kuukaudessa.
Lue myös: MTV Uutisten tieto sähkötuesta: Omavastuu 500 euroa kuussa ja 60 prosentin hyvitys ylimenevästä osasta
Hallituksen esittämä uusi sähkötuki koostuu kahdesta mallista.
Työssäkäyvät keski- ja hyvätuloiset, jotka asuvat sähkölämmitteissä taloissa voivat vähentää sähkölaskusta 60 prosenttia 500 euron ylimenevästä osuudesta verotuksessa.
Korvauksen maksimisumma on edelleen epäselvä, mutta noin 1600 euron rajasta on ollut puhetta, eli sen yli menevää osaa ei korvattaisi kuluttajalle.
Virkamiesten uusimpien laskelmien mukaan tämä tuki olisi 300 miljoonan euron arvoinen. Koska on kyse verovähennyksestä tämä ei myöskään vaikuta valtion menokehyksiin.
Toisessa mallissa on kyse suorasta rahallisesta tuesta pienituloisille, jotka asuvat sähkölämmitteissä taloissa. Tähänkin on varattu 300 miljoonaa euroa, jota otetaan kehysten sisältä. Summa katetaan ainakin osittain tuulivoiman tukirahoilla, joita ei nyt tarvita tuulivoiman kannattavuuden noustessa.
Sähkötuen laskelmat ovat hyvin monimutkaisia ja pienituloisten tukimuodon yksityiskohtia on tarkoitus lyödä lukkoon vielä tänään.
Tässä esimerkki tuen suuruudesta, jos kyseessä on 2000 euron sähkölasku. Silloin jää arvonlisäveron keventämisen ja sähkötuen verovähennyksen jälkeen noin 1000 euroa maksettavaksi. Jos sähkölaskun summa on 1000 euroa, jää lopulta maksettavaksi noin 650 euroa.
Lue myös: Miksi sähkö on niin kallista? Markkinoilla absurdi tilanne
Lapsiperheitä tuetaan erityisen paljon
MTV Uutisten tietojen mukaan ylimääräinen lapsilisä maksetaan kaikille alle 17-vuotiaille joulukuussa. Etenkin Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat halunneet varmistaa, että tämä ei laskisi toimeentulotuen määrää.
Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lapsilisä on poikkeus tästä. Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994. Jos vuoden 1994 taso haluttaisiin palauttaa, lapsilisiä tulisi korottaa 52–73,7 prosenttia.
Varhaiskasvatusmaksuja aiotaan alentaa porrastetusti lähelle nollaa. Muun muassa SDP:n yksi pitkänajan tavoite on, että myös varhaiskasvatus olisi Suomessa ilmainen. Tähän arvioidaan kuitenkin menevän vielä kymmeniä vuosia.
Myös työttömyysturvan lapsikorotusta aiotaan nostaa, mutta määräaikaisesti.
Muita toimenpiteitä kuluttajien elinkustannusten noustessa ovat muun muassa työmatkavähennyksen lisäkorotus ja sosiaalietuuksien indeksitarkistus.
Marinin hallitus haluaa lapsiperheystävällisillä toimilla viestiä suomalaisille lasten tärkeydestä. Matala syntyvyys on yksi Suomen isoimmista ongelmista ja este talouskasvulle tulevaisuudessa.
Myös henkilöliikenteen kustannukset syynissä
Henkilöliikenteen arvionlisäveroon hallitus povaa myös mahdollista muutosta.
Alempi arvonlisäverokanta koskisi joukkoliikenteen lisäksi myös taksi- ja lentoliikennettä, jos se voidaan toteuttaa. Tämä muutos olisi väliaikainen.
Hoitajapulaan etsitään myös ratkaisuja
Budjettiriihessä keskustellaan myös hoitajapulasta. THL ilmoitti eilen, että välittömästi tarvittaisiin 3400 uutta hoitajaa.
Hallitus pohtii, että koulutusta voitaisiin palastella niin, että ensin opiskellaan vuoden verran hoiva-avustajaksi ja myöhemmin voidaan työn ohella jatkaa opiskeluja lähihoitajaksi ja edelleen sairaanhoitajaksi. Opiskelun ohella työskentelyä pidetään tällä hetkellä liian vaikeana.
Huhtikuussa voimaan tulevasta 0,7 hoitajamitoituksen siirtämisestä hallitus keskustelee myöhemmässä vaiheessa, ei siis budjettiriihessä.
Syksyn budjettiriihi on istuvan hallituksen viimeinen.