Hallituksen tänään alkaneissa neuvotteluissa valtion ensi vuoden talousarviosta on valmisteilla kaksi kokonaisuutta. Toinen koskee energiahintojen kompensaatioita ja toinen kuluttajien ostovoiman parantamista.
Kuten MTV Uutiset jo aiemmin kertoi, sähkön arvonlisäveroa aiotaan laskea väliaikaisesti. Selvää on, että se lasketaan saman tien 10 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista.
Lue lisää: MTV Uutisten tieto: Hallitus haluaa kompensoida korkeita sähkölaskuja uudella tukimuodolla – myös ylimääräinen lapsilisä myötätuulessa
Hallitus aikoo kuitenkin myös selvittää, voisiko EU komissio antaa Suomelle poikkeusluvan niin, että sähkön arvolisävero voitaisiin laskea nollaan prosenttiin.
Pohdinnassa koko 10 prosentin arvonlisäverokannan laskeminen
Virkamiehet ovat myös tuoneet laskelmia siitä, voitaisiinko koko 10 prosentin arvonlisäverokanta alentaa viiteen prosenttiin.
Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että arvonlisävero laskisi kaikkien niiden palveluiden ja tuotteiden kohdalla, joilla nyt on 10 prosentin arvonlisävero. Tämä siis vähentäisi enemmän valtion verotuloja, eikä tätä pidetä siksi kovin hyvänä kaikissa hallituspuolueissa.
10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvat muun muassa kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet, henkilökuljetukset, erinäisiä liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä majoituspalveluita.
Vihreät on ajanut julkisen liikenteen arvonlisäveron puolittamista kymmenestä viiteen prosenttiin, mutta tätäkään ei voi toteuttaa ilman, että koko arvonlisäverokantaa laskettaisiin viiteen prosenttiin.
Hallitus pohtiikin nyt jotain muuta kompensaatiota julkisen liikenteen hintoihin, kuin arvonlisäveron laskua.
Arvonlisäverokantoja voi lain mukaan olla ainoastaan kaksi alempaa kantaa kuin 24 prosenttia. Nämä kannat ovat Suomessa nykyään 14 ja 10 prosenttia.
Lue myös: Marin: Suomi on valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa keinona laskea energiakuluja
Uusi sähkötuki koostuu kahdesta mallista
Suunniteltu sähkön arvonlisäveron lasku väliaikaisesti 4–6 kuukauden ajaksi ei auttaisi merkittävästi kuluttajia, jotka kamppailevat korkeiden sähkölaskujen kanssa.
Vaikka sähkön arvonlisävero laskisi 10 prosenttiin tai jopa nollaan, tämä ei juurikaan näkyisi suomalaisten isoissa sähkölaskuissa. Siksi hallitus valmistelee kokonaan uutta tukimuotoa.
Jos sähkölasku arvonlisäveroineen on nyt esimerkiksi 2000 euroa kuukaudessa, sähkön arvonlisäveron laskeminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin tarkoittaisi uudeksi laskun suuruudeksi noin 1700 euroa.
Sähkön hinta on siis edelleen kova ja siksi tarvitaan, kuten MTV Uutiset jo eilen kertoi, lisäkompensaatiota niille suomalaisille, jotka lämmittävät kotinsa sähköllä.
Kaksi erilaista mallia
Tämä tuki koostuisi siis kahdesta mallista. Työssäkäyvät keski- ja hyvätuloiset, jotka asuvat sähkölämmitteissä taloissa, voisivat vähentää tietyn osuuden sähkölaskusta verotuksessa. Tarkkoja summia ja lukuja ei ole vielä selvillä, mutta kyseessä olisi kotitalousvähennyksen kaltainen tukimuoto.
Toisessa mallissa olisi kyse suorasta rahallisesta tuesta niille vähävaraisille, jotka asuvat sähkölämmitteissä taloissa.
Tämäkin tuki olisi määräaikainen ja voimassa 4–6 kuukautta. Kuinka paljon rahaa hallitus laittaisi tähän uuteen tukimuotoon on vielä epäselvää, mutta arvioiden tämä maksaisi 200–300 miljoonaa euroa. Paljon riippuu tietysti myös siitä, kuinka paljon sähkön hinta lopulta nousee.
1:48
Parannetaan kuluttajien ostovoimaa
Hallituksessa pohditaan myös erilaisia tapoja tukea vähävaraisia elinkustannusten noustessa.
MTV Uutisten tietojen mukaan varhaiskasvatusmaksuja aiotaan alentaa portaittain lähelle nollaa. Muun muassa SDP:n yksi pitkänajan tavoite on, että myös varhaiskasvatus olisi Suomessa ilmainen. Tähän arvioidaan kuitenkin menevän vielä kymmeniä vuosia.
Myös työttömyysturvan lapsikorotusta aiotaan nostaa, mutta määräaikaisesti.
Työmatkavähennyksen lisäkorotus, yksinhuoltajakorotusten nostamisesta ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten aikaistamisesta ovat myös budjettiriihen keskustelun aiheina.
Ylimääräinen lapsilisä tulossa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on esittänyt ylimääräistä lapsilisää maksettavaksi kaikille alle 17-vuotiaille joulukuussa.
Kuten MTV Uutiset jo eilen kertoi, esitys on saanut kannatusta muilta puolueilta ja sen hintalapun arvioidaan olevan 110 miljoonaa euroa. Vihreistä ja vasemmistoliitosta kuitenkin halutaan, että tämä ei laskisi toimeentulotuen määrää.
Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lapsilisä on poikkeus tästä.
Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994. Jos vuoden 1994 taso haluttaisiin palauttaa, lapsilisiä tulisi korottaa 52–73,7 prosenttia.
Hoitajapulaan etsitään myös ratkaisuja
Budjettiriihessä keskustellaan myös hoitajapulasta. THL ilmoitti eilen, että välittömästi tarvittaisiin 3400 uutta hoitajaa.
Hallitus pohtii, että koulutusta voitaisiin palastella niin, että ensin opiskellaan vuoden verran hoiva-avustajaksi ja myöhemmin voidaan työn ohella jatkaa opiskeluja lähihoitajaksi ja edelleen sairaanhoitajaksi. Opiskelun ohella työskentelyä pidetään tällä hetkellä liian vaikeana.
Huhtikuussa voimaan tulevasta 0,7 hoitajamitoituksen siirtämisestä hallitus keskustelee myöhemmässä vaiheessa, ei siis budjettiriihessä.
Hallituksesta on arvioitu, että syksyn budjettiriihi sujuisi ilman suurempia ongelmia. Mutta esimerkiksi uusi sähkötukimuoto on hyvin monimutkainen ja voi viedä paljon aikaa.
Myös ensi kevään eduskuntavaalit voivat vaikuttaa neuvotteluihin. Ei ole poissuljettua, että joku puolue haluaa lisää dramatiikkaa, jotta puolue saisi enemmän näkyvyyttä ja profiloituisi tietyssä asiassa.
Hallitus neuvottelee valtion vuoden 2023 talousarvioesityksestä 31. elokuuta ja 1. syyskuuta Säätytalossa. Neuvottelut alkoivat keskiviikkona klo 10.