Elpymisvälineen reunaehdot ja muut neuvottelupöydällä olevat asiat tulevat vielä työllistämään jäsenmaita.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kompromissiesityksessä ehdotetaan, että 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana.
Alun perin avustusten tasoksi oli esitetty 500 miljardia euroa ja lainan tasoksi 250 miljardia. Muun muassa Suomi oli vaatinut, että avustusten tasoa laskettaisiin.
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola uskoo, että Suomi on ratkaisuun tyytyväinen, vaikka paketin koko jäikin kokonaisuudessaan suuremmaksi kuin mitä Suomi tavoitteli.
– Nyt alkaa sitten vääntö EU:n seitsemän vuoden budjetista ja monista siihen liittyvistä ehdoista. Ensi yönä on vielä paljon neuvoteltavaa, Piuhola sanoo.
Neuvotteluja Piuhola kuvailee poikkeuksellisen hankaliksi.
– On käytetty paljon kovia sanoja, paukuteltu nyrkkiä pöytään ja uhattu lähteä koko kokouksesta pois. Siinä mielessä tämä, että ylipäätään on tehty kompromissiesitys, on hieno asia.
Ehdotuksen läpimenoon liittyy edelleen useita epävarmuustekijöitä. Yksi näistä on oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuminen, jota Suomi ajaa yhdessä 20 muun EU-maan kanssa.
Esimerkiksi Unkari on vastustanut kyseistä ehtoa. Maan toimintaa on arvosteltu demokratianvastaiseksi.
Piuhola toteaa, että neuvottelujen myötä EU:ssa on noussut esiin uusia jakolinjoja jäsenmaiden välillä. Yksi näistä uusista liittoumista on niin sanottu "nuuka nelikko", johon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.
Kaikki neljä maata vaativat elpymisvälineen avustusten pienentämistä. Myös Suomi on ollut samoilla linjoilla nelikon kanssa. Aiemmin Suomi on Piuholan mukaan seurannut ratkaisuissaan Saksan ja Ranskan linjaa.
– Nyt on vähän uudenlainen jako ja se tulee vaikuttamaan Euroopan Unionin työhön jatkossakin, hän tiivistää.