Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei usko, että EU-johtajat löytävät sopua monivuotisesta rahoituskehyksestä tässä huippukokouksessa. EU-maiden johtajat alkoivat eilen neuvotella tulevien vuosien rahankäytöstä, ja neuvottelut jatkuvat tänään.
– Olen halukas ja valmistautunut jäämään koko viikonlopuksi, mutta ei, en usko, että saavutamme sopimusta, Frederiksen sanoi toimittajille.
Tanska kuuluu tiukinta budjettikuria kannattavien maiden joukkoon Ruotsin, Hollannin ja Itävallan kanssa. Nelikko on vaatinut budjetin koon rajoittamista yhteen prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Yöllä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on käynyt kahdenvälisiä keskusteluja kunkin jäsenmaan kanssa.
Keskustelut käytiin puheenjohtajamaakierron mukaisessa järjestyksessä aloittaen nykyisestä puheenjohtajasta Kroatiasta, mikä tarkoitti, että edellinen puheenjohtajamaa Suomi oli vuorossa viimeisenä. Suomen keskustelu Michelin kanssa oli ohi hieman ennen aamukahdeksaa Suomen aikaa.
EU-johtajat yrittävät löytää yhteisymmärrystä muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta. Huippukokouksia johtavan Michelin ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi on pitänyt liian korkeana. Michelin ehdotus vastaa 1,074 prosenttia jäsenmaidenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
EU-johtajien on määrä palata pyöreään pöytään puoliltapäivin Suomen aikaa.
Neuvotteluja on luonnehdittu erittäin vaikeiksi, sillä jäsenmaiden budjettikannat ovat olleet varsin kaukana toisistaan.
Marin: Kaikkien pitää tulla toisiansa vastaan
Eilen ennen kokouksen alkua pääministeri Sanna Marin (sd.) pohti, että sovun saavuttaminen vaatii joustamista.
– Kaikkien jäsenmaiden pitää myös tulla toisiansa vastaan ja olla valmiita joustamaan omista ehdottomuuksistansa, Marin sanoi eilen.
Budjetin maltillisen kokonaistason lisäksi maatalouden kehittämisrahat ja vahva oikeusvaltiomekanismi ovat Suomelle tärkeitä asioita neuvotteluissa.
Neuvotteluja on mutkistanut suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Muun muassa sen jäljiltä jäsenmaiden maksuosuuksissa on korotuspainetta.
Suomen maksuosuuden lopullista nousua on toistaiseksi aikaista arvioida, sillä se riippuu saatavien ja maksujen lisäksi myös siitä, millaisista uusista tulonlähteistä EU-maat mahdollisesti sopivat.
Tilkettä EU-budjettiin on etsitty esimerkiksi mahdollisesta muoviverosta ja päästökauppajärjestelmästä.